Tänään on rauhallinen päivä ollut. Vain kaksi sataman asiakasta soitti koko päivänä. Muutenkin ollaan Vilhon kanssa otettu ihan iisisti tää päivä. Noustiin sängystä siinä kahdeksan maissa kun Vilho sai mut viimein hereille.

Muuten yks iso juttu tapahtui tässä edellisyönä. Laitettiin nimittäin Vilho omaan sänkyyn nukkumaan. Oletettiin että se herää kohta ja haluu meidän viereen, mutta se nukkuikin aamuviiteen siinä! Ja vielä tosi hyvin nukkui. Pari kertaa kuulin että se itki unessa, mutta niin se tekee aina ja sitte nukahti uudestaan. Mutta eilen oli ihan muuta. Pari tuntia sain nukkua ja sit jo sain nostaa Vilhon mun viereen ja se koko yön unessa kitisi ja ajoi mua pikkuhiljaa lähemmäs ja lähemmäs sängynreunaa. Lopulta tyyny oli jo pöytälaatikon päällä. Mikään ei oikein auttanut, olin itsekin niin unenpöpperössä etten tajunnut herättää sitä. No aamulla kun heräsi niin ei ollut itkusta tietoakaan vaan se oli heti että "good morning sunshine".

Vähän toi yöllinen kitinä, huonosti syöminen nyt parina päivänä ja se että eilen tuli suusta vähän verta, viittais siihen että olis lisää hampaita tulossa. Kaurapuuro kyllä maistuu niin hyvin Vilholle nykyään, ennen se ei oikein aamuisin uponnut, mutta nyt se murisee ja samalla hamuaa vauhdilla lusikkaa kun tarjoaa sitä.

Niin tästä päivästä siis piti kirjoittaa. Eipä me mitään erityistä Vipen kanssa puuhasteltu, olin itse niin väsynyt että nukahdin sängylle Vilhon viereen ja nukuttiinkin sitten monta tuntia. Masa (Janne kutsuu Vilhoa Masaksi, koska mietittiin joskus että nimeksi tulisi Matti) nukkuu hyvin jos itse nukkuu vieressä, muuten se ei sisällä nuku kovin pitkään(paitsi yöllä). Illalla olin niin levännyt, että päätimme äitin kans mennä mökkikylään istuttamaan pari perennaa ja kitkeä vähän kukkapenkkejä. No huomasin että yks mökki, jonka olisi pitänyt olla sivottu, olikin niin sotkuinen että katsoin parhaakseni aloittaa sen siivoamisen heti. Siinähän meni sitten kolme tuntia ja äiti sai Vilhoa vahtia ja penkkejä laittaa minkä lapsenhoidolta ehti.

Yhdessä penkissä on juolukka tosi nätisti levinnyt ja se kukkii tällä hetkellä. Samassa penkissä on myös pari eri neilikkalajia ja joku muu kivikkokasvi, jotka näyttävät hyvin viihtyvän siellä kivikossa. Pari vuotta sitten istuttamat kääpiövuorimännyt, laakakataja ja pilarikatajakin näyttävät siinä penkissä viihtyvän. Siitä saisi oikein mukavan siitä mökkikylän ympäristöstä - tai onhan se jo ihan kiva - ongelmana on vaan talon ympärillä, kun siellä viihtyisi vaan maitohorsma ja joitain muita isoja rikkakasveja, myös pujo on ongelmana yhdessä kohdassa. Kunhan saan pari kasvia istutettua vielä niin otan sen pujon hävittämisen seuraavaksi urakaksi. Täytyy vaan ottaa annos allergialääkettä ennen sitä urakkaa, koska olen tosi allerginen pujolle. Ne mökin ympärillä olevat rikkakasvit ovat kyllä niin villiintyneet, että Janne on luvannut tulla auttamaan siinä kun menis ikuisuus jos yksin sitä yrittäis putsata. Olisi tarkoitus että se ympärillä kasvava mustikka, sammal ym luonnollinen metsäkasvusto saisi levitä mökkien ympärille, ettei mitään ruohikkoa tai muuten näyttäviä kukkaistutuksia sinne laiteta. Siinä menee kyllä monta vuotta ennenkuin se on "valmis".

Meidän oma puutarha on kyllä ihan heitteillä, sitä en ole tänä keväänä (enkä viime) edes yrittänyt laittaa, kun on ollut kädet täynnä. No kohta mullakin alkaa olla vähän enemmän aikaa kun Jannella ei ole enää niin paljon laiturinkorjaus ym hommia niin saan minäkin ehkä ajan kanssa puutarhassa puuhastella. En vain tiedä malttaako Vilho vaan istua vaunuissa vieressä ja katsella kun mä kitken rikkaruohoja. Tänään kun äiti teki sitä mökkikylässä, niin Vilho oli tosi kyllästynyt eikä oikein jaksanut istua vaan äitin piti työnnellä kärryjä tai koko ajan viihdyttää jotenkin. No kesällä voi vaikka kontata vieressä nurmikolla, mutta sit täytyy kyllä joka sekuntti vahtia ettei mene mitään suuhun...

Ostin ekat kengätkin Vilholle - kirpparilta tarrasandaalit - tai no äiti osti yhdet kun Vilho oli 2 kuukautta vanha, mutta ne ei mahdu enää kun on aika iso jalka pojalla. Taisin saada ne kylkijäisiksi kun ostin itselle myös pari paitaa ja kaikki maksoi yhteensä vain 2,50€ - ja kaiken lisäksi molemmat paidat olivat vielä ihan hyviä - toinen oikein hyvä, toinen ehkä pikkusen iso, mutta sen voisin ehkä Lauralle lahjoittaa kun sillä on kuulemma vaatepulaa.

Mullakin on vaatepula, pitää mennä ostoksille kun puoleentoista vuoteen en ole vaatteita ostanut kun on ulkomuoto aika lailla muuttunut siinä ajassa. Tai no ostin joulun tienoolla, mutta ne on nyt liian isoja. Ja vanhat vaatteet on vähän kummallisia ja vielä on mahassa vähän ekstraa, ettei ihan napapaidassa viitsis kulkea...

Minä - joka en ole kenkäihminen, jolla on tyyliin yhdet kengät talvella, yhdet lenkkarit ja yhdet sandaalit ja kuljen niillä kunnes menevät rikki tai kunnes niissä kulkeminen alkaa hävettää liikaa - olen nyt sortunut ja ostanut kalliit juhlakengät, kun on parit juhlat tiedossa lähiaikoina ja muutenkin kesä tulossa. Kävin kaikki Myllyn (alakerran, ylös en ehtinyt kun oli vähän kiire, mutta en niistä yleensä mitään kumminkaan löydä) kenkäkaupat läpi eikä ollut sopivia kenkiä, joissa olisi vähän korkoa, mutta silti helppo ja mukava kävellä ja jotka myös olisi nätit. Löysin Prismasta - samasta paikasta mistä talvella sorruin ostamaan elämäni ensimmäiset Eccot, johonkin yli 100€:n hintaan - nyt "vain" 74€ tai jotain maksavat korkokengät. Ihan peruskorkokengät, vaaleaa nahkaa, suomalaisen Janettet, niin mukavan tuntuiset, että voisin hyvin käyttää niitä melkein kävelykenkinä. Nyt ei tarvi joka kerta kun on juhlat, miettiä mitkä kengät laitan. Toisaalta jos ei sovi tuo väri kaikkien vaatteiden kanssa...No täytyy ostaa vaatteet sen mukaan. Nyt loppu tää parsi. Öitä.