Olin tossa joku viikko sit neuvolassa. Paino noussut komeasti. Onneksi uusi neuvolatäti ei siitä sanonut mitään...Vatsakin oli kasvanut niin komeasti, että otti oikein ensimmäisen sf-mitan, joka oli 15 cm. Kohtu noussut jo aika ylös kuulemma, eli se on nyt sit oikea vauvavatsa. Sydänäänet kuului hyvin. Sikiö oli vaan tosi kova potkimaan - en itse tajunnut että ne kummalliset äänet oli potkuja. N-täti kysyi jos tunsin potkun, niin sanoin, että en tiedä...No sit pamahti taas ääni ja täti sanoi, no nyt kyllä tunsit kun minäkin tunsin sen vatsan päältä! Eli aika kova potkija sieltä on sit vissiin tulossa. Vilho ei kyllä ollut kova potkimaan. Liikkui paljon muttei selkeitä potkuja, nt välillä tuntuu kuin tekisi kunnon voltteja tuolla mahassa. No siellä onkin vielä paljon tilaa.

Verenpaineet hyvät, pissa puhda, hemoglobiini laskenut 130->119, rautaa syön. Jäähimo tiesi taas, että hemppa on laskenut!? Nyt olen kyl tyytynyt yhteen jääpalaboxiin illas, kun ei jaksa niin usein täyttää sitä. Vilhokin on tykästynyt jäihin. Kun Janne kuuli, että olen antanut jäitä Vilholle, niin se ihmetteli, että sehän voi tukehtua niihin!! Ei mulla tullu mieleenkään se ajatus. No Vilho on kyllä niin pienestä osannut jyrsiä porkkananpalasia ja leipää ja muuta, että en usko, että se kovin helposti tukehtuu. Jostain luin sellaista että jos vauvalle aletaan heti kiinteiden myötä antaa purtavia palasia niin se oppii kielellä estämään ne menemästä kurkkuun. Tietty joskus voi mennä "väärään kurkkuun" joku murunen, mutta sillä tavallahan se just oppii, että pitää pienentää. Ja jääpalanen tietty sulaa aika äkkiä...

 

Jännittää vähän tuo kevät, että miten jaksetaan, ensinnäkin raskauden loppuaika, kun pitäisi tietokoneen ääressä istua ja kirjoitella asiakaskortisto uusiksi ja kaikki sataman laskut tehdään sopivasti alkuvuodesta ja kaikki varaukset jne... Jos on kovin kipeät paikat, niin ei pitkiä pätkiä kerralla istuta. Täytyy näyttää Jannelle hommat niin se voi auttaa ja tietty isihän ottaa kans varauksia vastaan.

 

Flunssa uusiutui tossa alkuviikosta ja vatsa oli sekaisin - söin liikaa C-vitamiinia ja kurkkupastilleja. Yleensä voin syödä parikin askia c-vitaminoituja mynthoneita ja muistaa sitten jälkeenpäin, että aijuu, nämähän ovat laksatiivisia, eikä vatsa ole moksiskaan. No nyt raskaana vissiin toimii vähän eri tavalla, kun ei tarvi kuin pari beroccaa ja pari mynthonia niin on vatsa sekaisin. Onkohan se matala(hko - minulle matala) joka tekee, että kun yhdestä vaivasta pääsen niin tulee toinen?

Nyt kun pääsin tosta flunssasta ja löysästä vatsasta, niin alkoi selkää särkeä. Oikealla puolella yläselkää nikamien vieressä, pitkä kohta kipeänä. Särkee varsinkin kun istun tai seison tai teen jotain kyyryssä. Pitäis kokoajan olla liikkeellä. Aamulla oli ihan hyvä taas mut alkaa särkemään kovempaa mitä myöhemmäs mennään.

 

Toivottavasti tää on vaan tätä keskiraskauden väliaikaista särkyä, joka menee pois kun kroppa tottuu uuteen asentoon kun maha kasvaa. Vilhonkin kans alkoi suunnilleen samassa vaiheessa pistävä selkäkipu, joka iski kuin veitsi kun yhtenä yönä istuin vessassa. Oli pakko heittäytyä maahan suoraksi housut kintuissa...Pelästyin sillon että nyt se syntyy! Mut jotenkin muistelisin, että sitä edelsi jomottava kipu yläselässä, kuten nyt, mutta en muista varmasti. No silloin se meni levolla ohi, eli 2 viikkoa sain saikkua ja sen jälkeen ei enää ollut mitään selkäsärkyjä saatikka lantion löystymisiä (olis ehkä pitänyt olla!?). Toivon todella että menee ohi. Muuten tulee tosi vaikeeta tehdä istumaöitä. Olenkin tänään ahkerasti venytellyt ja eilen oli joogalates, joka tuntui ihan hyvältä.

Joogalateksessa on jo joitakin liikkeitä, joita en pysty tekemään, koska maha on tiellä. Opettaja on antanut pari omaa liikettä, jotka voin tehdä tilalle ja kun tulee lisää mahdottomia liikkeitä, niin se näyttää lisää. En ole vieläkään oikein hirveen innostunut siitä lateksesta mut en viitsi lopettaa, kun täs vaihees ei viitsi paljon mihinkään jumppiin enää lähteä, onpahan edes jotain, ja sen pitäis oikeesti parantaa ryhtiä ja keskikropan lihaksia, eli ei ole pahitteeksi ja se loppurentoutumisen aikana, kun pitäis meditoida, niin mä aina rupeen näkemään unia vaik olen valveilla, sit ku se loppuu niin säpsähdän hereille. Ei ole ihan tarkitus et siinä nukahtaa, vaan pitäis keskittyä hengitykseen ja olla läsnä...mutta ainakin rentoudun.

 

Remppa edistyy: Työhuoeen seinät on maalattu. Paneeli vaalean vaalean harmaa ja seinä tummempi harmaa. Lattiassa on parketti, öljytty saarni. Vaalea. Väri näyttää yllättäen vähän sinertävältä tai lilahtavalta, oikeastaan näyttää enemmän minulta kuin kylmä vaalean harmaa ja tumma harmaa. Vilhon huoneen värit melkein arvoin päivää ennen kuin mentiin maalikauppaan. Sinisiä seiniä en halunut, sillä ne on liian kylmät, mutta vihreä menee helposti siinä huoneessa vähän likaisen keltaisen väriseksi, joten valitsin lilahtavan vaalean sävyn, ja kaapin ovet vaalean keltaiset, jotka toivottavasti sopii lilahtavien seinien kanssa - on tosi vaikea kuvitella miltä väri oikeasti näyttää!! Ja lattia on sielläkin öljytty saarni.

Olis tarkkoitus laittaa kuvia tänne, mut en vaan päivisin ole ehtinyt ja nyt yöllä en viitsi ruveta äheltämään kun pojat nukkuvat. No nyt lopetan tän kirjoittamisen kun ei yhtään inspiroi taas vaihteeks. Öitä. 

Lisäys: Kauheesti kirjoitusvirheitä ja piiitkiä lauseita, mut ei se mitään, tää onki mun blogi;)