• hemppaa ei mitattu - tais unohtua, no pitää sitä nestemäistä jokatapauksessa ottaa, ettei pääse laskemaan.
• pissa puhdas
• verenpaine 120/68
• sf-mitta 37 eli yli yläkäyrän reippaasti (36cm on ylemmällä käyrällä raskausviikolla 40 - no käyristä viis)
• paino noussut lähemmäs 2 kiloa viikossa...no sama se, se peli on jo menetetty, menee samoihin lukemiin kuin Vilhoa odottaessa söin mitä tahansa.
• ekaa kertaa uskalsi neuvolatäti sanoa ääneen, että kyllä se aika isolta vaikuttaa...
• sydänäänet kuului hyvin, vaikka vauva kovasti yritti paeta sitä laitetta taas.
• kerroin, että mulla nilkat kutisseet viime aikoina ja vähän posketkin, niin huomenaamuna saan mennä taas terveyskeskukseen antamaan verinäytteen, ettei olis maksa antamassa periksi...
• n-täti arveli myös, että saatan saada ajan sektioon jo ensi viikoksi...hui! No torstaina se tiedetään, kun menen sinne tyksiin synnytystapa-arvioon, niin luultavasti saan siellä ajan joko käynnistykseen tai sektioon. Onneks on se lääkäri vuorossa, joka veti Vilhon pihdeillä ulos, niin tietää ainakin mistä puhuu. Kun varmaan muistaa meidän tapauksen, koska sinä vuonna se oli ainoa pihtisynnytys tyksissä. Janne tulee mukaan sinne, koska mua vähän jännittää nähdä se lääkäri uudestaan. Ja muutenkin se voi kannustaa mua jos ne yrittää vähätellä...Mitä en kyllä usko jos se vaan on se lääkäri silloin siellä ettei sille tule mitän esteitä.

Pari päivää ei ole oikeastaan ollut edes nivuset kipeät ja olen tosi hyvin nukkunutkin yhden yön, niin että kääntyily ei edes sattunut. No viime yö oli täysin erilainen ja taas vatsaan sattui niin paljon etten paljon nukkunut. Kääntyminen sattui niin paljon, että pelkäsin, että nyt se vauva tulee ulos jo. Ja kävely vessaankin sattui ihan hemmetisti. Ei nivusiin vaan ihan vatsaan sattui kokoajan.

Kipu lakkasi taas aamulla ja pystyin suht hyvin kävelemään, mutta kun olin kaupassa niin alkoi taas kivasti supistelemaan ja pelkäsin oikeesti, että nyt mulla menee lapsivedet täällä kaupassa...No kunhan päästäis siihen torstaihin niin ois hyvä.

Eilenkin oli lääkäriaika mulla ja Vilholla. Jälkitarkastus. Arvauskeskuksessa. Oli se sama nuori pojankloppi, joka potkaistiin pellolle neuvolasta... Se joka sanoi alkuraskaudessa siitä kromosomihäiriöepäilystä ennenkuin ioli mitään koetta edes tehty, että "kyllä se iohan hyvin menee, ei siinä varmaan mitään hämminkiä ole..." tai jotain sen tapaista, mitä lääkäri ei koskaan saisi sanoa, jos on pienikin riski olemassa.

Se ei edes tiennyt mitä sen pitäis tarkistaa siinä jälkitarkastuksessa, vaan mä sain sille selittää ja se oli ihan että "aijaa? ihanko totta?" ja sit se vasta katsoi koneelta minkä takia jälkitarkastus tehdään....

Vilhon kanssa on aina mennyt tosi hyvin lääkärissä, kun sitä ei tarvi kun vähän leperrellä sille niin mielellään antaa katsoa korviin, eikä tarvi edes paljon pitää kiinni. Nyt tuo idioottilääkäri ei edes voinut hymyillä Vilholle, sanoi vaan "yritä olla paikallaan, ei tästä muuten tuu mitään..." Sanoin että aina ennen on ihan hyvin onnistunut. Niin se sanoi vaan että "ei hän nyt oikein tahdo näyttää korvaa..." Yritin pidellä Vilhoa hellästi ettei se oikeesti alkais rimpuilla kun sit sitä ei mikään pitelis, mutta vaikka Vilho aika paikallaan olikin, niin ei se mitään saanut tutkittua kun oli niin kömpelö. Sit sain erikseen vielä pyytää, että se kuuntelis Vilhon keuhkoja kun se on vielä krohissut ja yskinyt, mutta se sanoi, että se on vähän vaikeaa, että pitäisi nostaa paitaa ylös. no mä nostin sen paitaa mahan päältä ja sit se piti sitä stetoskooppia siinä vähän aikaa ja sanoi, että ei se oikein tältä puolelta onnistu, että pitäisi selästä varmaan kuunnella, niin sanoin, että no voi sitä paitaa sieltäkin nostaa...Sit se kuunteli vähän ja sanoi, että kyllä se varmaan ihan hyvä on... Siis tosi ammattimaista! Sit se sanoi vielä, että ei onnistunut kunnolla toista korvaa katsomaan, mutta että tuskin siellä mitään on, ainakaan sellaista mikä vaatis antibioottikuurin...Sit sanoi kuitenkin, että "no voittehan te tulla uudestaan kuukauden kuluttua tarkistamaan, vaikka se on kyllä varmaan aika turha käynti. Mutta kun se ei nyt suostunut näyttämään niitä korvia..." Mä olin ihan että "täh?" Mistä h****in koulusta toikin idiootti on valmistunut?? Siis en tippaakaan luottais siihen mitä se sanoo. Lähtiessä se vielä mutisi jotain, että "kyllä se varmaan helpottaa kun kevät tulee..." Ihan yhtä tyhjän kanssa e käynti. Kyllä se myös mun poskiontelot tutki ja sanoi, että on siellä tukosta, mutta ei vaikuta olevan tulehdus... No täytyy ottaa käyttöön se nenähuuhtelukannu, jonka äiti antoi mulle.

Että jos meette arvausskeskukseen ja sen lääkärin nimi on Jussi, niin pyytäkää toista lääkäriä...

No nyt pitää tää valitus lopettaa kun mulla on kolmelta jalkahoito. Ukki on ollut koko päivän Vilhoa hoitamassa niin pääsin neuvolaan ja kauppaan ja vähän hommia tehtyä ja nyt ne meni ulos. Ne oli tyhjentänyt tiskikoneenkin ja tiskannut likaiset astiat! Yhdessä Vilhon kans:).