Eilen illalla Martin ääni alkoi vinkua tai krohista ja selvästi oli vaikea hengittää. Yski niin kovaa että oksennus tuli pari kertaa ja itki vaan ja rääkyi. Särkylääke ei auttanut. Olin huolestunut koska ei syönyt, yleensä aina vaikka on kipeä niin tissille nukahtaa ja nukkuu siinä koko yön. Nyt ei pystynyt syömään kun oli niin tukossa. Ulos nukahti vähäksi aikaa, mutta sitten puolen yön jälkeen ei enää rauhoittunut ja päätimme lähteä lääkäriin. Soitin ensin ja sanoivat, että kannattaa tulla. Ja kun oltiin jo pidetty ulkonakin ja vähän näytii jopa sinertyvän Martin ylähuuli... Ajattelin ensin että se on se sama laryngiitti, mikä Vilholla oli 4kk:n iässä, mutta tämä ei kuulostanut läheskään yhtä pahalta, mutta silti huolestuttavalta.

Meinasin ensin mennä yksin Turkuun, mutta sitten aloin tosiaan olla huolissani Martin puolesta enkä ollut varma pystyisinkö ajaa ajamatta ojaan, koska terveyskeskukseen ajaessa jo huimasi niin kovasti, että sain ajaa neljääkymppiä koko matkan. Ja onneksi Janne tulikin mukaan kun mä pystyin sitten antaa vettä Martille, joka huusi ja ähki takapenkillaä. Niin, ja tyypillisesti oli eilen terveyskeskusreissulla pyyhkijät mennyt rikki ja satoi aika paljon niin ei paljon nähnyt edes ajaa. Soitin isille kesken yötä (kahden aikoihin) ja se tuli meidän sohvalle nukkumaan, ettei tarvinnut Vilhoa herättää ja ottaa mukaan. Mä jo itkin ja melkein panikoin ja luulin, että ei välttämättä lopu hyvin.

No tyypillisesti sairaalaan tullessa, oli tila rauhoittunut. Mutta Martti vielä pihisi ja krohisi ja hengitti "hengästyneesti" ja pinnalisesti. Lääkärin mielestä kyseessä ei ollut laryngiitti vaan hengitysvaikeus vaikutti astmatyyppiseltä. No silti hoito oli sama kuin Vilholla silloin, eli Martti sai hengittää maskista ventolinehöyryä. Krohina helpotti kyllä siinä, mutta hengitys oli edelleen "hengästynyttä" ja rinta painui kauhealla vauhdilla ylös alas ja pihinää kuului. Oli yskiminen ja hengitysvaikeudet sen verran rasittaneet pikkuista. Mutta lääkärin mielestä tila oli kuitenkin sen verran vakaa, että kótiin voitiin mennä.
Aamuyöstä kotona vielä kuume nousi (sairaalassa mitattiin 38) ja oli varmaan jotain 39 paikkeilla ehkä enemmän. En mitannut, koska Martti oli niin ärtyisä ja kun lopulta sain nukahtamaan niin en viitsinyt enää häiritä kun se niin helposti aina herää.
Tänään aamulla Martilla oli enää vähän lämpöä ja oli muutenkin ihan hyväntuulinen. Vielä hengitys on aika raskasta ja ajattelin, että nyt illalla kokeillaan hengittää vähän ventolinea sillä babyhealerillä (vai mikä sen nimi onkaan).

Mä kävin tänään verikoikeissa ja röntgenissä ja lääkärissä.  Sain jo eilen illalla helpotuksen kun ei siinä pikatestissä näkynyt mitään huolestuttavaa. Nyt laajemmat kokeet osoittivat saman. Kaikki arvot olivat hyviä. Ainoastaan kilpirauhaskokeen tulokset tulee vasta huomenna, mutta tuskin siinäkään mitään häikkää on. Ja röntgenkuvatkin olivat ihan normaalit, eli ei mitään keuhkokuumetta tai muutakaan tulehdusta ole kehittynyt. Kuten arvasin - meillä on Martin kanssa samat diagnoosit - astmaepäily. Mutta onpa aika yllättävää että samaan aikaan kehittyy meille tää "astma" nyt- ja lisäksi molemmat ovat olleet flunssassa, minulla influenssan oireet, väsymys, säryt, huimaus, vatsaoireet, yskä jne - kaikki paitsi kuume joka Martilla on (lämpöä mulla kyllä on ollut monta kertaa), mutta minulla ei tule poskiontelotulehduksessakaan koskaan kuume - ja sama tautihan meillä on ollut joten raskaasti epäilen, että tämä on "sikaa". No toivotaan että Janne ja Vilho saisi sairastaa sen vähän kevyemmin. Vilholla on ollut samoja oireita myös, mutta ei kuumetta eikä sitä hengenahdistusta, joten koputan puuta, että se sillä selviää tästä. On kyllä tänään ollut vähän kuumeisen oloinen, kunpa vaan ei tulisi hengitysvaikeuksia kun se on niin inhottavaa... Muutenhan tää on hyvä sairastaa pois nyt;). Täytyy vaan muistaa nyt lepäillä vaikka noi astmalääkkeet helpottaa oloa ja käyttää nyt sitä nenähuuhtelukannua ettei tuu tulehdusta...