Pari yötä mennyt taas valvotessa. Edellisyönä ajattelin, että en menekään nukkumaan vaan valvon koko yön. Tein töitä ja kuuden aikoihin päätin kuitenkin mennä vähän "lepämään". Luin vielä tunnin ennenkuin uni alkoi tulla. viime yönä ajattelin "jo" 3 aikoihin mennä nukkumaan, mutta juuri kun olin vähän aikaa lukenut sängyssä ja rentoutunut niin jostain pälkähti päähäni, että mullahan on aika kosmetologille tällä viikolla!!Ja muistaakseni juuri tänään! ja niinhän muistilapusta huomasin, että tänään (tiistaina) oli se aika klo 12. Samassa muistin, että yhden miehen piti tulla juuri tänään aamupäivällä tuomaan S. Mariinalle joku joululahja ja se halus kans tavata mut...Eikä kellonajasta tietoa, vaan että aamupäivällä. Eikä kolmen jälkeen yöllä voi ihmisille ruveta soittelemaan...No pistin kellon soimaan klo 9, eli 5 tuntia saisin nukkua - jihuu! Mutta aamulla heräsin jo klo 8 kun Janne nousi ylös, enkä sen jälkeen enää saanut unta kun mietin miten sumplia Vilhon hoito niin että pääsen kosmetologille ja miten ehdin syöttää Vilhon, kakattaa, vaatettaa, käydä suihkussa ja laittaa autoon kun se mies tulisi sinne mökkikylään ja sitten vielä ehtiä viemään Vilho hoitoon. Aamupäivä meni siinä soitellessa hoitajille ja yrittäessä saada Vilho kakkaamaan pottaan ennenkuin on valmiiksi pukenut ja odotellessa, että tuleeko se mies ajoissa, että ehdin kosmetologille. Se on aika homma pukea Vilho nykyään, ja vähän harmittaa jos just kun on saanut vaatteet päälle pitää pestä kakkapeppu ja silloin pakko riisua sukkia myöten (varsinkin aamukakan jälkeen...). No kakka ei tullut ja me vuoroin tanssittiin joulumusan tahdissa ja istuttiin välillä potalla ja avattiin joulukalenterien luukkuja ja luettiin. Sitten taas tanssittiin vaipatta lattialla. Kolme kertaa tuli pissat lattialle ja oikein kunnon lätäköt ja pottaankin vielä yhdet! Se mies, jonka takia heräsin 2 tuntia aikaisemmin kuin olisi ollut tarpeen ilmoitti että tulee vasta huomenna, joten turhaan oltiin ressattu... Kakkojakaan ei lopulta tullut ja Maria tuli ja puki Vilhon ja sitten lähdettiin malmille kaikki kolme. Maria ja Vilho kävivät synttärikakulla mun ja Marian vanhan työnantajan joulupuodissa, postissa ja ties missä sillä aikaa kun olin kosmetologilla. Vilho oli taas kova flirttailemaan tätien kans.

Kulma- ja ripsien värjäyksen jälkeen käveltiin fotostudion ohi, kysäsin jos Vilhon kuvat olivat valmiina, mutteivät olleet. Huomattiin samalla, että kumpikaan pojista - Vilho tai Oski - ei ollut voittanut Napero-valokuvakilpailua - mikä oli Marialle helpotus, että ei tulisi mitään kilpailuasetelmaa;) Syy miksei pojat voittanut on tietysti se, että äänet on jakautunut molempien kesken...;) Muuten olis kumpi vaan voittanut! Kauhee katkera pala kyllä - tyssäsikö tähän Vilhon lapsimalli-ura?

Käytiin Marian ja Vilhon kanssa syömässä Kakluunissa ihanaa grillipihviä lohkisten kera, punaviinikastikkeella ja valkosipulivoilla. Niin suussa sulavaa oli ai että, en muistanutkaan, että siellä on niin hyvää ruokaa! Vilho sai vihanneksia, keitettyjä perunoita ja kaksi nauravaa nakkia, jotka paloiteltiin napostelupalasiksi, ja niitä oli kiva vuoroin heitellä ympäriinsä, puristella käsissä ja välillä suuhunkin panna. Sitten käytiin Joulukahvilassa, jossa oli vain yksi vapaa pöytä sopivasti meille. Join teetä ja söin rinkelimunkin, joka oli myös suussa sulava! Vilho sai välipalasosetta, jota yritti itse syödä lusikalla ja välillä yritti suulla suoraan purkista...Oli nassu aivan keltaisen mangonaamion peitossa. Sitten alkoi jo väsynyt kitinä ja piti päästä kahvilan hyllyjä inventoimaan. Juotiin pikapikaa teet/kahvit ja lähdettiin kauppaan kävellen ja sitten kotiin.

Vilho nukahti autoon, mutta heräsi kun nostin vaunuihin, eikä nukahtanut uudestaan niinkuin yleensä tekee. Mentiin sisälle ja sängylle jossa imetin ja nukahdin, kai Vilhokin nukahti, mutta kun heräsin joskus puolentoista tunnin kuluttua niin Vilho imi vielä tissiä. Tämä tarkoittaa sitä, että hammas on todennäköisesti tulossa ihan lähipäivinä. Ja se olisi sitten jo 11. hammas ja oikea yläposkihammas.

 Huomasin herätessäni, että vatsani supistelee jonkin verran ja tuntuu epämiellyttävältä, joten en enää imettänyt illalla vaan Vilho sai ekan kerran mennä yöunille ilman ilta-/yötissiä. Luulen muutenkin, että sitä maitoa ei hirveesti tule, vaikka aika usein sitä kyllä valuu suusta kun se irrottaa, että kyllä vähän ainakin tulee. Mutta mielellään kyllä vielä syö tissiä. Aika hellyyttävää oli Lappohjassa kun kylvetin Vilhon ja sitten lämmiteltiin saunassa vierekkäin saunanlauteilla, niin Vilho halusi siellä tissiä, kumpaakin vuorotellen. Saas nähdä kuinka kauan vielä kiinnostaa... En ole pitkiin aikoihin tarjonnut aktiivisesti rintaa, paitsi jos ollaan jossain missä ei ole muuta juotavaa Vilholle tai jos kotona on maito loppu, niin silloin voin tarjota useammin. Että kai se vieroittautuu tässä pikkuhiljaa ennen kuin uusi tulokas saapuu, mutta en senkään kans aio ressata, kyl se jotenkin lutviutuu, kunhan ei vaan ala hirveesti supistelemaan imetys. Sit mä en ole ihan varma näistä supisteluista, että onko ne niitä. Voi olla että se on kans sikiö joka painaa mahaa kun se on aika kova liikkumaan ja painaa rakkoa välillä aika lujaa. Melkein kokoajan se möyrii siellä ja kaiken tuntee niin pelottavan selkeesti kun istukka ei ole tiellä niinkuin Vilhon kans oli. Siis aivan kuin iso vonkale kala olis juuttunu jotenkin kiinni ja yrittäis työntää kohdun reunasta vauhtia, että pääsis ylös...Ei puhettakaan mistään kevyestä perhosen siipien kutittelusta todellakaan. Enemmänkin joku hauki siellä puskee vatsanahkaa!

Kun herättiin päikkäreiltä Janne oli jo tullut kotiin ja mä aloin tehdä hommia, jotka luulin eilen saaneeni jo valmiiks, mutta jotenkin nyt pää ei toimi ja tulee helposti tehtyä virheitä kirjanpidossa ja muissa ajatustyötä vaativissa hommissa...Täytyy Jannelle näyttää miten asiat pitää tehdä, koska mulla on semmonen olo, että pian mun pää ei toimi ollenkaan (hormoonit). Se saa ruveta tarkistamaan, etten ole tehnyt mitään virheitä. No korjasin ne virheet ja tein muita hommia. Innostuin vielä töiden välissä sorteeraamaan vanhan kirjoituspöydän joka viedään vintille kun Janne ei halua siitä luopua, koska se on Billnäsin kirjoituspöytä - ja hieno onkin - vähän turhan massiivinen vaan tähän taloon, jossa jokapuolella on ikkunoita eikä paljon seinätilaa. Sieltä meni puupannuun jotain 5 kiloa paperia. Sain sen onneks tyhjennettyä, että sais sen vietyä salista pois toivottavasti ennen joulua. Janne meinas että se yksin kantaa sen vintille, mutta mun mielestä se vois kyl ottaa jonkun apuun niin sais samalla siirrettyä sen uunin pois keskeltä Vilhon huoneen lattiaa. Haluan Vilhonkin huoneen valmiiksi ennen joulua. Siis sehän on valmiiks remontoitu, mutta yks hylly pitää maalata ja vähän mattoja, lelukoreja, verhotankoja ym pitää vielä laittaa ennenkuin se siellä voi alkaa olemaan. Sit ku saadaan kirjoituspöytä salista pois niin voi vähän laittaa joulutunnelmaa, nyt siellä on niin ahdasta, ettei tuu nättiä tekemälläkään.

Meillä ei ole mitään lyhtyjä tai jouluvaloja vielä laitettu kun mä en uskalla mennä hakemaan niitä vintille kun siellä on kuulemma aika paljon hiiret myllänny. Eikä Jannea kiinnosta mitkään jouluvalot, joten mun ne täytyy aina fiksata. No ehkä kun pyydän sadannen kerran niin se hakee ne alas...Mutta kun aina on tärkeempää tekemistä, kuten nettikone tai urheiluruutu.

Tänään suutuin taas Jannelle kun mä tein töitä ja jouduin taas sanomaan Jannelle, joka katsoi TVtä, että laittais Vilholle puuroa. -Eiku mä katon uutisia. Mä sanoin että kai sä tiedät, että Vilhon tarvii saada iltapalaa ennen kuin uutiset loppuu, että mikset laittanut aiemmin. -No justhan se söi... - Niin mutta voit laittaa vähän vähemmän puuroa, sen pitää päästä nukkumaan jo. - No jos sä alat tommosta niin sitten mä katon vielä kauan TVtä, pitää vielä mennä laittamaan puitakin ennenkuin syötän...- Sen olisit voinut tehdä jo aiemmin, et voi aina antaa Vilhon odottaa vaan sen takia että sun pitää nähdä urheiluruutu. Ja siihen malliin se jatkui...

Ottaa totisesti päähän kun urheiluruutu on tärkeempi kuin Vilhon syöttäminen ja nukkumaanmeno. Puhumattakaan hampaitten pesusta tai kylvettämisestä, joita se ei vapaaehtoisesti tee. Mä saan aina muistuttaa. "Älä jätä vaatteita lattialle", "laita työvaatteet komeroon", "siivoa pöytä kun olet syönyt..." Muutenkin kaikki asiat mitkä olis mulle tärkeitä ja helpottais mun elämää ja muutenkin kodinhoitoon liittyvät asiat, niin sata kertaa saa pyytää eikä silloinkaan ota kuuleviin korviin ennenkuin ehdin asiasta suuttua ja auta armias jos jotain pyytää väärällä äänensävyllä niin sit saa odottaa puoli vuotta. Viime viikolla vein lopulta yhden likaisen kahvimukin tiskikoneeseen, se oli seissyt takan päällä ainakin 3 viikkoa. Janne ei vaan välitä tommosista asioista, sitä ei häiritse et on likaisia astioita pöydällä tai komposti viemättä. Ja jos mä sanon siitä mukista niin se ei ainakaan vie sitä, mutta jos en sano niin se ei sitä huomaakaan...

Vieläkin on se joskus puoli vuotta sitten ostettu imuriteline laittamatta seinälle ja samaten suihkuhylly...Mutta koneisiin liittyvät hommat täytyy HETI saada "alta pois" ja se alta pois tarkoittaa sitä että siihen menee monta päivää...

Tiedän, että Jannella on monta rautaa tulessa. Käsipallo ja tuomarointi vie meidän yhteiset viikonloput melkein kokonaan. Mutta kyllä kotiakin pitäisi hoitaa ja laittaa asiat siihen kuntoon, että mun olisi helpompi pitää paikat suht järjestyksessä, kun tää on vanha talo eikä oo samalla tavalla käytännöllinen kuin joku alle 50 vuotias talo, että olis kaikki komerot ja siivouskaapit ja kodinhoitohuoneet. Sit se vielä ärsyttää, että kun mä olen Vilhon kanssa kotona ja hoidan Vilhoa ja leikin sen kanssa ja vastailen työpuheluihin ja sähköposteihin vaivihkaa siinä määrin mitä Vilho antaa ja pyyhin puurot ja ruoat lattialta ja yritän pitää pöydät puhtaina ja lakaista, pestä pyykkiä, tehdä ruokaa, siis KOKOAJAN touhuan, paitsi jos nukahdan kun nukutan Vilhoa. Ja yleensä illalla teen töitä. Niin kun mä saan yhden kokonaisen "työpäivän" ettei tarvi yötä myöten tehdä joka päivä töitä, niin Janne lähtee Vilhon kanssa omille asioilleen, käy kyllä yleensä kaupassa ja verotoimistossa ja muualla jos pyydän, mutta yleensä omilla bisneksillä tai hengailemassa isänsä luona ja tulee sitten kotiin ja haluaa ottaa nokoset... Niin ei se vaan tee mulle ruokaa, ei pese pyykkiä, eikä siivoa jälkiä kun on syöttänyt Vilhon tai tehnyt leipiä, vaan sotku jää mulle sit seuraavaks päiväks kaiken muun työn lisäks...Yleensä. Kyllä se joskus vähän pyykkiä pesee jos oikein kiltisti pyydän, mutta ei laita kuivumaan. Ja joskus se täyttää tiskikoneen ja lakaisee lattiatkin joskus...Mutta yleensä ei. Ymmärrän kyllä että sillä on raskas työ ja vielä urheilu ja tuomaroinnit siihen päälle, mutta mä haluun saada tän talon joulukuntoon ennen joulua. Nyt kaikki on rampan johdosta vähän rempallaan ja mä en voi sietää sitä. Nyt pitäis puhaltaa yhteen hiileen, että sais paikat kuntoon, mutta tuntuu, että mä taistelen tuulimyllyjä vastaan...Jokú varmaan ihmettelee, että mitä mä marisen, kun Jannella on niin paljon omia hommia, että miks sen pitäis hoitaa kotitöitä, mutta siihen mä en lähde, että mä teen kaiken sisällä ja se ulkona, koska sit se menee siihen, että pitää olla lämmin ruoka pöydässä kun tulee töistä kotiin jne...Sen sijaan, että itse avais jääkaapin ja ottais sieltä ruokaa.

Äiti sanoi joskus, jossain tilanteessa, että hän haluaa semmosen miehen, joka osaa itse avata makkarapaketin ja ottaa kaljan jääkaapista...tai jotain siihen tyyliin, että ei mitään vaativaa vaan omatoimisen. Janne onkin omatoiminen, eikä valita vaikkei pöydällä tai jääkaapissa ole ruokaa. Välillä vaan tulee noita uhmakohtauskia kun kaikki mitä mä pyydän on väärin. Jos mä pyydän, viemään roskat tai kompostin samalla matkalla kun menee laittamaan puita pannuun, niin ei vie vaan siksi että mä pyydän, mutta taas sama dilemma, että jos en sano, niin sitä ei häiritse että roskakori pursuaa yli tai että komposti haisee...

Huomenna lupasin Lauran ja Oskin kanssa lähteä ostoksille bygdiksen joulujuhlaa varten, sen jälkeen kun se yks mies on vieraillut siellä mökkikylässä ja mä olen vienyt paperit kirjanpitäjälle ja verotoimistoon. Samalla vois löytää jotain joululahjoja. Vaikken tänä vuonna aio mitään ostaakaan, muuta kuin lapsille, paitsi ehkä jotain itsetehtyä tai muuta sellaista. Taidanpa ostaa jotkut kivat jouluvalotkin kun ei se Janne saa niitä vanhoja sieltä vintiltä...Eli huomenna luuhataan ja laiskotellaan kaupungilla. Koska mun "bisneksethän" on pelkkää laiskottelua...

Huh. Taas helpotti olo kun sai päästää höyryt ulos. Nyt voin mennä ehkä jo nukkumaan. Tässä kirjoituksessa ei taaskaan päätä eikä häntää, mutta eihän mun jutuissa yleensäkään ole. ÖITÄ.