Iniön Norrbyssä 1h ja 45 min ajelun jälkeen. Vilho nukkui lähes koko matkan.
Juhannussalon pystytys sattui juuri sopivasti kun oltiin iltakävelyllä Iniön Norrbyssä. Hieno salko. Kiva pitkästä aikaa oli nähdä kun salko pystytettiin Vilhon ensimmäisen Juhannuksen kunniaksi.
Vilho viihtyi hyvin Manduca-repussa. Nukahtikin siihen lopulta. Taustalla Iniön ihana kirkko - se on mun suosikkikirkko - jos saisin valita niin juuri siellä menisin naimisiin. Se on jotenkin niin romanttisen hylätty paikka toi Iniö ja se kirkko siinä pellon laidalla on jotenkin aavemainen. Toinen vaihtoehto olisi Jurmon kirkko.
Iniö Norrby
Illalla kun nukutin Vilhoa Janne grillasi ja tulos oli yllättävän hyvä;)
Sitten syötiin ja juotiin (minä Jaffaa ja Janne olutta) ja mentiin mekin nukkumaan.
Minä nukuin ensimmäisen yön tosi hyvin, mutta Jannella oli vähän ahdasta kun Vilho oli poikittain Jannen paikalla. Seuraavan yön minä nukuin huonosti kun vähän väliä laitoin Vilholle pipoa päähän kun oli vähän kylmää ja tarkistin että sillä on peitto päällä ja kun minut oli tällä kertaa ahdettu ihan keulapaikalle missä sitä tilaa ei paljon ole. Vilho itse nukkui paremmin kuin pitkiin aikoihin on kotona nukkunut. Ei ollut painajaisia eikä itkukohtauksia. Vaikka pari päivää oli pientä flunssanpoikasta Vilholla ja tuntui jopa hiukan kuumeiselta yhtenä iltana - syy selvisi lauantaina fammon luona - ensimmäinen etuhammas oli puhkeamaisillaan!
Juhannus päivä jatkettiin iisiä linjaa ja päätettiin käydä Åselholmissa moikkaamassa mun luokkatoverin perhettä. Heillä oli aivan ihana saaren puolikas keskellä Iniön karua saaristoa. Siellä oli hieno hirsimökki, jonka uusi osa, johon täysin ihastuin oli tehty käsin höylätystä hirrestä vanhan mökin jatkoksi. Oli saunaa ja kesäkeittiötä, yrttitarhaa, rantasaunaa...Voin vain kuvitella miltä tuntuu asua kesät noin luonnon keskellä ja eristyksissä. Varmaan menisi monta päivää ennenkuin siihen tottuu ja voi rentoutua ja päästää irti kaikesta, mutta varmasti tekisi hyvää sielulle ja ruumiille - varsinkin korville! Hiljaisuus ja luonnon äänet ovat niin aliarvostettuja! Joskus on ihanaa kuunnella hiljaa luontoa ja tuntea että on läsnä tässä ja nyt. Minun on niin vaikea pysähtyä ja nauttia olosta juuri tässä ja nyt...Aina odottaa jotain. Mutta jos kuuntelee linnun laulua ja tuulen ja veden ääniä niin siinä jotenkin pysähtyy. Stressi kaikkoaa.
Åselholmista lähdettiin taas samalla linjalla "jonnekin lähemmäs kotia"...Ajoimme Iniön saaristosta kohti Houtskaria ja rauhassa ajoimme Houtskarin läpi. On muuten hieno se Houtskarin sisäsaaristo. Mentiin sieltä senkin takia kun tuuli aika kovaa, niin oli mukavampi ajella. Sitten mentiin Korppoon pohjoispuolelta ja Nauvon eteläpuolelta Mattnäsiin Jannen fammon luokse.
Oli fammolle yllätys kun tultiin kylään. Viivyttiin vain vähän aikaa ettei hän stressaantuisi. Saatiin hyvää kaalilaatikkoa ja kahvia. Matkalla rannasta (n2km) käytiin pikku putiikissa, jossa luki:
Glad Midsommar
Hyvää Juhannus
Vietettiin taas tosi rauhallinen ilta Mattnäsin rannassa. Käytiin kävelyillä Vilho Manduca-repussa. Janne grillasi taas illalla. Tällä kertaa makkaraa, ryynäriä ja herkkusieniä + salaattia. Mulla oli pahaolo kun olin syönyt niin paljon karkkia ja sipsejä ja juonut jaffaa (en ole tottunut kun aina juon vettä litratolkulla ja nyt ei ollu paljon vettä mukana) joten makkarat jäi multa syömättä. Ainoa mitä kaivattiin oli sauna ja wc. Janne sen sijaan ei vessaa kaipaillut - hänen mielestä on suorastaan mukavaa käydä vaikka sissipaskalla kaurapellossa...Janne taisi päästä reissussa liikaa paljastelun makuun kun tänään oli juuri kusasemassa vuohiaitauksen viereen kun huomasi että siellä oli yksi tyttö katsomassa kilejä...Toivottavasti ei saanut traumoja!
Ihana veden liplatus...ainoa ärsytys oli vastarannalta kuuluva teknojumputus, jota meikäläien vihaa yli KAIKEN!
Vilho pääsi aamupesulle meriveteen. Kylmää oli mutta kiinnostavaa!
Ilmakylpyjä;)
Seuraavana päivänä oli sitten jo semmonen fiilis että pakko päästä saunaan ja päästiinhän me kun mentiin Lauran ja Jörkan mökille saunomaan. Tehtiin yhdessä ruokaa juhannuksen jäämämuonista ja sitten saunottiin. Janne ja minä heitimme talviturkitkin samalla ja käytiin uimassa. Ihanaa oli vaikka ensin tuntui veret seisauttavan kylmältä. Silti kun kastautuu niin se tuntuu niin hyvältä vaikka paleleekin niin p***anasti. Oli pakko mennä uudestaan vielä.
Vilho herkuttelee persikalla - tällä kertaa ihan luvan kanssa.
Oikein mukava Juhannus oli meillä. Mukava vaihteeksi olla ihan perheen kesken. Sitä yhteistä aikaa kun ei tahdo hirveesti olla nykyään.
Kommentit