Taas neuvolakäynti takana. Puhuttiin aika paljon siitä mitä uuden vaavin syntymä aiheuttaa ja mm Vilhon imetyksestä ja mustasukkaisuudesta. Kyllä kieltämättä mietityttä miten Vilho sen ottaa kun vauvaa imetetään. No onneks Janne on kotona ekan kuukauden niin se saa järjestää Vilholle toimintaa. Onhan tässä vielä 2 kk aikaa lopettaa, mutta kyllä Vilho kumminkin haluaa sit kun vauvakin saa, vaikka nyt lopettaiskin... No eiköhän se jotenkin ratkea. Enemmänkin jännittää se, että miten kahden lapsen nukuttaminen onnistuu. Voisin ehkä jättää unitisut pois, niin ehkä sujuisi nopeammin Vilhon nukuttaminen. Kyllä se onnistuukin silloin kun Janne nukuttaa, mutta sit kun Janne on treeneissä niin on hankalampaa.

Neuvolatäti varasi mulle ajan lääkärille, joka on nyt sitten vasta 35. viikolla, koska sitä ennen siellä on se ällö harjoittelijalääkäripoika, jonka ammattitaitoon en luota tippaakaan. Uusi, kuulemma mukava lääkäri (antoi ymmärtää, että tämä poika ei tosiaankaan ole suosiossa), aloittaa sitten uudessa paikassa, kun neuvola siirtyy eri rakennukseen. Ollut samalla paikalla ainakin 40 vuotta. Ja tämä lääkäri sitten laittaa mulle sen lähetteen sinne Tyksiin, että kyllä tässä vielä saa aika pitkään odotella ennenkuin synnytystavasta tiedän mitään. Kuulemma eivät kumminkaan voi vauvan kokoa arvioida niin tarkkaan ennen viikkoa 37, joten siihen kannattaa odottaa, että saa luotettavamman arvion. Kieltämättä tuntuu pitkältä tää aika, kun Vilhon kanssa juostiin ultrissa harvase viikko kun oli aina jotain ylimääräistä, niin sai nähdä ultrakuvaa tosi usein.

No sain mä tänään nähdä hyvin hyvin sameaa ja karkeaa kuvaa vauvasta neuvolan ikivanhalla ultralla, jota ei käytetä oikeestaan koskaan, kun se on niin vanha ja epäselvä. N-täti kokeili vatsan päältä olisko vauva kääntynyt, muttei ollut 100% varma, joten päätti katsoa ultralla. Luulen, että hän oikeasti tunsi missä pää oli, mutta halusi näyttää ultrakuvaa muuten vaan. Ja todettiin, että se on kääntynyt, eli pää on alhaalla. Viimeksi vauva istui ja istui vielä aika korkealla niin, että alhaalla oli tilaa jäljellä ja sf-mitta oli korkea, nyt sf-mitta oli kasvanut vain sentillä, eli oli 29cm. Vauvan pää oli kuulemma aika matalalla jo, että todennäköisesti ei enää käänny toisinpäin... Olisin oikeastaan toivonut että se olisi jäänyt perätilaan, niin ei olisi tarvinnut synnytystapaa miettiä. No tänään on kyllä niin paljon vatsassa mekastettu, että tiedä vaikka se olisi taas kääntynyt. Torkuin hetken sohvalla ja heräsin siihen kun joku myöri vatsassa niin, että tuntui kuin iso hauki olisi siellä ollut ja siltä näytti ulospäinkin, kun Vilho ja Janne ihmettelivät kun vatsa sinkoili edes takas sivulta toiselle! Ja se teki sitä jonkin aikaa, että oikein pelästyin, että mitä nyt tapahtuu. Ehkä vauva ajatteli herättää äidin ettei koko yötä tarvitse valvoa...

Kysyin jonkinnäköistä kokoarviota, mutta hän ei uskaltanut sanoa mitään...Sanoi kyllä ettei mikään hirmu iso, mutta voi olla että lähemmäs 4 kiloiseksi kasvaa. Mutta senhän tiedän itsekin, että suorastaan ihme jos alle 3,5 kiloinen on!

Tosi kiva ja motivoitunut onkyllä  tuo meidän uusi neukkutäti, siitä uhkuu oikein semmonen innostus tohon työhön. Muutenkin on semmonen avomielinen ja ymmärtäväinen, eikä pidä kaikkea niin mustavalkoisena ja tee kaikkea oppikirjan mukaan.

Verenpaine oli mulla 130/75, eli vähän yläpaine oli korkealla, mutta saattaa johtua siitä, että juuri ennenkuin mittasi ne keskustelimme kiivaasti mun painosta...Eli paino oli nyt noussut kolmessa viikossa melkein 3 kiloa!!!??? Taas selitin, että syön herkkuja kerran viikossa ja silloinkin vaan sen yhden kokiksen ja karkkipussin, jota säästelen koko viikonlopun ajan. Silloin tällöin 1-2krt kuukaudessa syön ulkona ja silloin en kaloreita laske ja joskus kerran keskellä viikkoa sallin itselleni jonkun herkun jos oikein tekee mieli, kuten esim panda tumma suklaa (130g), jota syön sitten monta päivää, mutta ei kai sen pitäisi maata kaataa? En juo mehuja tai limsaa, en syö vaaleeta leipää, maustekurkkujakin koitan välttää, syön paaaaljon hedelmiä ja vihanneksia ja hapanleipää tai ruisleipää, en vaaleeta riisiä tai pastaa ja juon paaaljon vettä ja syön jäitä...No olin kyllä just ennen punnitusta syönyt aika tuhdin aterian, mutta toisaalta kävin vessassakin...Kotona vaaka on näyttänyt paljon vähemmän. Ja kun ei ole mitenkään lihava olo?!

Sain neuvolatädiltä synninpäästön ja hän sanoi, että ruokavalioni kuulostaa ihan hyvältä, kun en kerran herkuttelemalla liho. Ja kun sanoin, että jos söisin vähemmän niin olisin kokoajan nälkäinen, niin siihen hän sanoi, että missään nimessä ei tarvitse nälässä itseään pitää. Kuulemma joillakin lähtee aineenvaihdunta oikeen kunnolla käyntiin kun tulee raskaaksi ja toisilla se taas jämähtää - mulla se jämähtää kyllä pahemman kerran! Vertaili vielä viime raskautta niin samoilla viikoilla oli paino noussut mulla kutakuinkin samanverran, eli ihan samaa rataa mennään. Toivottavasti vaan ei kertyisi niin paljon loppuaikoina nesteitä kuin Vilhon kanssa, että en ihan niin isoksi "kasvaisi".

Mitä muuta?

Hemppa oli 120. Mulle aika matala ja sitä syytänkin tästä jatkuvasta flunssasta. Taas on pieni flunssa päällä. 1,5 kk:n ajan on koko ajan on ollut pientä kipeilyä, mutta välillä se menee lähes kokonaan pois, mutta sitten taas yhtäkkiä tulee takaisin. Vaikka kuinka paljon olen appelsiineja ja muita hedelmiä syönyt ja multitabs raskaus tabletteja...Jos ei tämä kohta lopu niin täytyy ostaa nestemäistä rautajuomaa (es. kräuterblutsaft), joka sopii paremmin mun vatsalle kuin tabletit.

Vilho on oppinut sanomaan "R". Nyt se toistaa sitä vähän joka sanassa. Kaikkeen se tunkee sen ärrän. Ja myös sanomaan "U" tulee paremmin. Kun ennen se on ollu enemmän "o" ja hokee usein "puuro" "puuro", joka tarkoittaa vähän kaikkea ruokaa...Silti se on kyllä osannu sanoa "vauva" jo 10kk lähtien...? No ehkei se ole niin selkeä se "u" siinä vauvassa.

On muuten aika vallaton kaveri ja juoksee ympäriinsä ja hölöttää jotain hassua  kieltä jota en ymmärrä. Sillä tulee aina noita kausia kun sen puheesta ei ota selvää kun se vaan höpöttää tyyliin: "takanokallakka pramprilla pralla nokka..." Kun näkee oman vauvakuvansa sanoo "Okka". Tänään leikin Vilhon kanssa että soitetaan jollekin. Kysyin Vilholta kenelle soitetaan ja se vastasi "Okka" ja riisti multa puhelimen.

Täytyy varmaan taas joku päivä mennä Okkaa moikkaamaan, jos ei se ole liian pipi.

Nyt nukuttaa kyllä niin että pakko lopettaa. Silti en saa unta kun meen sänkyyn...