Eka kylpy, isoveli auttaa.

Kylvyn jälkeen.

Isomummi Mairen sylissä Okkan synttäreillä. Laitan vielä vähän lisää kuvia noista juhlista myöhemmin.

"Mara" viihtyy hyvin kapaloituna. Muuten viihtyy parhaiten sylissä ja tissi suussa;). Yksin ei viihdy yhtään hereillä ollessaan paitsi kun on paljon ihmisiä ympärillä ja varmaan ne ihmisäänet... Keittiössä kun on liesituuletin päällä niin viihtyy aika hyvin ja kun siellä on niin valoisaa ja lämmintä. 

Saan kohta huutonetistä tilaamani kantoliinan, joka toivottavasti tuo vähän helpotusta, kun nyt ei oikein mitään saa tehtyä, kun pikkuinen haluis kokoajan olla sylissä vaan. Enkä yhtään ihmettele kun vielä kärsii vatsavaivoistakin. Pieree ja röyhtäilee niin paljon ja kovaa...ja puklaileekin silloin tällöin - Vilho kun ei tehnyt mitään näistä eikä itkenytkään läheskään näin paljon - tai sit en vaan muista. Kyllä se öisin itki aina silloin tällöin vatsavaivoista, mutta ei ihan näin paljon. No toisaalta Vilho eli ekan kuukauden tissi suussa kun mä olin niin huonossa kunnossa synnytyksen jälkeen, että ei muuta tehty ku maattu sohvalla ekat kuukaudet ja mikäs siinä kun on ruokaa kokoajan tarjottimella ja lämmin syli, niin eihän silloin ole syytä itkeä:)

Olen jättänyt pois kaikki semmoset tyypilliset ilmavaivoja aiheuttavat syömiset, mutta se ei ole auttanut. Taitaa aika olla ainut joka auttaa näin pienen vatsan vaivoihin - koliikiksihan ei kutsuta näin pienen vauvan vatsavaivoja, jotka yleensä johtuu ruoansulatuskanavan kehittymättömyydestä, että toivotaan, että tää loppuis ennenku on virallisesti koliikki.

Meillä syödään tosi tiheään silloin kun ollaan hereillä - saattaa 30 minuutin välein haluta tissiä - toisaalta nukkuu sitten kans hyvin yöllä (yksi vähintään 4 tunnin pätkä n klo1-5/6) ja pari pidempää pätkää päivällä/iltapäivällä nukkuu - että pitäähän sitä tankata hereillä ollessa. Joskus itku on vain väsymystä ja loppuu kuin seinään ja vauva nukahtaa. Välillä loppuu kun ottaa syliin. Välillä ei lopu millään ja silloin auttaa vasta kun tulee ilma ulos ja se ei tuu helpolla ulos...Oonkin Cuplatonia antanut ja se ehkä vähän auttaa, mutta sitä pitäis antaa joka syötön yhteydessä, mutta en oikein uskalla antaa kun meillä tosiaan välillä syödään kokoajan.

Mutta vaikka "tämä vauva" onkin vähän Vilhoa vaativampi, niin tuntuu jotenkin helpommalta...Varmaan johtuu siitä että en ole niin tokkurainen ja hemoglobiini varmaan aika hyvä että itkut jaksaa paremmin. Muutenkin tuntuu että luottaa enemmän itseensä eikä mieti, että tekeekö kaikki oikein eikä kaiken tarvi olla niin pilkulleen... Ja kyllähän se on aivan ihana ilmestys, täydellinen pikku olento, että mikäs sitä kanniskellessa:). Sitten kun Janne menee töihin takaisin niin se on eri tarina...mutta taaskaan en oikein osaa olla huolissani siitä ennenkuin todellisuus lyö vasten kasvoja:D

Kyllä nytkin oon ollut yksin vauvan ja Vilhon kans aika usein kun Janne on pihalla tai jossain. Onneksi Vilho on aika kiltti eikä aina tarvii olla vieressä jos vauva on sitterissä ja Vilho vieressä, että eiköhän se jotenkin mene.

Nyt vaan täytyy oikeesti muistaa varoa tota haavaa vielä kun se vieläkin kipuilee jos enemmän kotona touhuun ja olen jalkeillani. Pitkiä lenkkejä en tosiaan uskalla vielä tehdä enkä käydä edes ostoksilla, kun se haava voi tosiaan aueta sisältäpäin jos ei tarpeeksi kauan sitä varo ja olen kuullut kauhutarinoita vuosia jälkeenpäin revenneistä haavoista... Ja mitä enemmän sitä rasittaa niin sen pidempään se on kipeä eikä parane kunnolla. Haava on kyllä tosi siistin näköinen (kuulemma) ulkoapäin - mutta silti sitä särkee jos koko päivän touhuun kotona, siis ihan tavallista ruoanlaittoa, pyykinpesua ym (imuroida tai lattioita ei saa pestä tai muuta rasittavampaa) ja kun särky alkaa niin yleensä lopetan siltä päivältä ne hommat.

No nyt kuuluu ähkimistä tuolta sitteristä. Täytyy mennä. No ehkä seuraavien unien aikana saan pyykit kuivumaan!