<3<3<3 Martti Mammanpoika Martikainen <3<3<3

Niin se vaan on, että kahden pikkuisen lapsen kanssa aika menee niin nopsaan, että ei ehdi tajutakaan. Pidän Marttia vielä "vastasyntyneenä" vaikka on jo PUOLIVUOTIAS. Kaikki vaatteet ovat yhtäkkiä käyneet pieneksi, kun jotenkin sitä ajattelee, että ne pikkuvauvan vaatteet menee pidempään, että ei niitä 70cm vaatteita vielä pitkiin aikoihintarvita, mutta kyllä ne vaan on jo kaivettu esille ne isommat vaattee. Ja kun Martti on vielä niin pullea, että esim. 70cm äitiyspakkauksen haalari alkaa olla jo tiukka... Kohta Vilholle ja Martille menee samat vaatteet, ainakin bodyt. Samoja vaippoja ovat jo pitkään käyttäneet, kun Vilho on niin laiha ja Martilla taas niin mehevä peppu ja reidet, että 12-25kg vaipat jopa käyvät...

Martin luonteesta, että on hiukan arempi kuin Vilho, varmaan senkin takia, että Vilho oli ihan pikkuvauvasta asti hoidossa monta kertaa viikossa iltaisin kun olin koulussa ja kun Vilho suostui juomaan tuttipullosta, niin ei tarvinnut miettiä menemisiä. Ja sekin, että Vilhon kanssa Janne oli myös isyysvapaalla ekan kuukauden kuten nyt Martin kanssa, mutta Jannehan hoiti silloin Vilhoa, kun mä en saanut Vilhoa nostaa, niin mä hoidin Martin yksin. Martti ei vieläkään pärjää kuin 2 tuntia ilman mua ilman kitinää. Joskus menee vähän paremmin, mutta aika usein kun olen sählytreeneistäkin tullut niin Martti on huutanut. Mutta kyllä nyt on alkanut paremmin jo sujumaan ja Martti on paremmin tottunut Jannen kanssa olemaan. Silti Martista huomaa muskarissakin, että tykkää kovasti kun on paljon ihmisiä ja musiikkia ja hälinää. Muutenkin silloin kun on paljon väkeä niin on tosi tyytyväinen ja harvemmin valittaa. Muskarissa ja kaupassa ja neuvolassa, missä me nyt käydään, niin Martti on yhtä hymyä ja aina kun näkee ihmisiä niin kasvoille tulee leveä, avoin hymy. Tuo kitinä johtuu usein siitä, että alkaa olla väsynyt eikä tissi ole lähettyvillä...

Ollaan muuten jokunen viikko maisteltu soseita. Ihan kaupan hedelmäsoseilla ollaan aloiteltu. Mangoa, persikkaa, omenaa ja päärynää. Tänään ostin mustikkaa (siis joo kyllä meillä on pakastimes mustikoita, mut en rupee kahden lusikallisen takia sotkee koko keittiötä...sitäpaitsi meillä ei ole sauvasekoitinta - HEI!!! jos jollain on ylimääräinen niin voitais lainata!!! pian tarvitaan kun rupee enemmän syömään. mulla oli ennen Lauran, mutta annoin sen takaisin) kun se tekee hyvää vatsalle ja MArtilla on vielä vatsavaivoja - ei kauheesti niitten takia itkeskele, mutta pieree niin kovaa ja haisee, että varmaan kyllä kipee on). Jotain muitakin hedelmäsoseita ostin, jotain uusia makuja niin saa taas nauraa Martin ilmeille kun se maistaa ekan kerran.

Martin neuvola tänään ja pojan mitat olivat (suunnilleen kun ei ole tässä sitä vihkosta) 10+ kiloa ja pituus 70cm. Päänympärys 46cm. Selkä suoristunut, mutta ei vielä heijasteita sivuille (vai miksi sitä kutsutaan, kun ottaa vastaan kädellä ettei kaatuisi). Kuulo testattiin taas sellaisella helistimellä kun viimeksi vain nauroi kun kokeiltiin eikä katsonut äänen suuntaan. No nyt ei ollut epäilystäkään ettei olisi kuullut. Ja kyllähän sen olen muutenkin huomannut...Ei mitään erityistä, kaikki hyvin. Vatsavaivoihin suositteli rela-tippoja, jotka olen taas ihan unohtanut. Täytyy seuraavan kerran kun joku käy asioilla käydä apteekissa niitä hakemassa, kuten myös d-tippoja, jotka Vilho on imaissut suuhunsa suoraan purkista...

Eilen käytiin Ikeassa koko perheen voimin. Kahdella autolla kyllä. Kun piti mökille vuodesohva hankkia. Vilho oli riemuissaan kun sai juosta siellä. Nyt ekaa kertaa pystyi vähän antaa itsekseen siellä olla (kuten isot pojat;)) niin ettei ihan jokaista liikettä tarvinnut vahtia. Vilho luuli että on päässyt johonkin leikkipaikkaan. Näki siellä tytön, joka leikki sellaisella "leikkipömpelöllä" mitä siellä Ikeassa on, niin alkoi huutaa "haluu leikkiä tytön kanssa" sit kun käveltiin pois se huusi huolissaan "hei, mihin se tyttö meni!"  Sitten kun se taas näki sen tytön perheensä kanssa niin Vilho rupesi seuraamaan sitä toista perhettä siellä kun ne oli jotain keittiöitä katsomassa... Sitten se juoksi siellä kaappien ja hyllyjen välissä ja huusi "Roope karhu seikkailee..." (ilmeisesti oli itse Roope Karhu:D). Ja huuteli ihmisille kaikkea, kuten "menkää pois!" Sillä ei ole mitään estoja ihmisten suhteen - pitää ihan KAIKKIA ystävinä. Jonossa taas höpötteli jotain muille asiakkaille ja lohkaisi sen klassisen "kuka sen pieraisi?" ja nauroi päälle...

Takaisin matkalla alkoi jo olla Martin nukkumaanmenoaika, joten pysähdyttiin 5 kertaa matkalla kotiin. Pari kertaa imetin, pari kertaa annoin vettä. Lopulta kun oli enäää 10km matkaa jäljellä totesin, että yhtä hyvin olisi voinut antaa huutaa koko matkan ja olla pysähtymättä, koska joka tapauksessa alkoi huutaa lähes heti pysähdyksen jälkeen kun juuri olin saanut vyön kiinni ja lähdettyä matkaan... No Marttia on taas pitkään vaivannut hammas joka on puhkeamassa, niin jos alkaa huutaa niin siitä huudosta ei tule loppua. Kuten Jannen isä huomasi, kun hoiti Marttia tiistaina kun oltiin Vilhon kanssa muskarissa. Roger soitti juuri kun pari laulua oli laulettu ja vasta alkuun päästy, että tulkaa nyt, mutta minä olin julma äiti ja annoin huutaa, kun Vilho oli viikon odottanut sitä muskaria... Oli vaan niin väsynyt, eikä osannut nukahtaa.

Martti on kyllä muuten niin kiltti ja rauhallinen, ainoa vaan, että kun ei nuku päivisin, niin väsyneenä tulee kiukkuiseksi. Yöllä nukkuu kuin enkeli:) ja ihanaa on, että se yö alkaa jo klo 19 illalla, että saa oikeasti omaakin aikaa. Kyllähän se usein herää 5 kertaa ennenkuin itse menen nukkumaan, mutta nukahtaa äkkiä uudestaan kun syöttää tai joskus vaan kääntää vatsalleen ja laittaa soittorasian soimaan. Ja sitten mun vieressä nukkuu kuuteen asti aamulla yhteen putkeen. Vilhon kanssa ei ollut tällaista luksusta, kun meni vasta 23 aikaan yöllä nukkumaan tosi pitkään. Toisaalta se nukkui pitkään kolmet tai kahdet päiväunet niin sai silloin firman töitä tai koulutehtäviä tehtyä. Tässä yhtenä päivänä pystyin kyllä hetken olla koneella vaikka molemmat pojat olivat hereillä (yleensä se ei onnistu kun Vilho haluaa tulla katsomaan kuvia). Martti makasi leikkihuoneen lattialla ja katseli kun VIlho leikki ja Vilhokin jaksoi kerrankin leikkiä omassa huoneessaan, kun yleensä vaan pyörii siinä minun ympärillä kun teen ruokaa tms. Nyt ollaan kyllä ruvettu Vilhon kanssa kahdestaan tekemään ruokaa ja leipomaan, kun VIlho tykkää niin osallistua ruoanlaittoon. Ottaa keittiönjakkaran mun viereen ja sanoo "laitetaan suolaa, sokeria, munia, maitoa..." ja "sotketaan". Muistabn itse kun olin pieni niin oli NIIN jännää että kaikista aineksista leivottiin jotain... sitten piti aina itse tehdä taikinaa kun oli niin iso että osasi itse hakea tarvikkeet ja mennä salaa jonnekin syömään.

Oho tää tuli väärinpäin.

Pitää vielä tämä kuva laittaa kun on musta aika onnistunut