Vilho on kyllä parhaimmillaan niin hauska veikkonen. Ihana katsella miten sen maailma laajenee ja ymmärtämystä tulee lisää. Sanavarasto on jo melkoinen. Joka päivä putkahtaa "uusi" sana suusta. Viime viikolla Janne oli kummissaan kun ulkona päivällä kun kuu näkyi, Vilho osoitti sitä ja sanoi "kuu" ihan selvästi. Sen jälkeen se on sitä hokenut enemmänkin kun illalla meidän ikkunasta näkyy kuu. Mutta hassua että jotkut sanat tulevat ilman että niitä "pränttää" ja toisia ei vaan sano vaikka kuinka yrittää. Kuten "kissa" olen yrittänyt opettaa pitkään, mutta kauan Vilho vaan nyrpisti nenäänsä ja teki kummallista puhallusääntä kun näki kissan. Vihdoin pari viikkoa sitten alkoi sanoa "maau" kun näki kissan, sitäkin olin yrittänyt pitkään...Nyt se sit tulee melkein aina kun kysyy `mitä kissa sanoo´. Ennen Vilho sanoi koirasta hauva, mutta sitten opetin, että koira sanoo voff voff, niin se koira oli pitkään voff voff ja nyt se on muuttunut "voffaksi", mikä kuulostaa välillä siltä kuin sanoisi "faffa". Lehmääkään V ei suostunut sanomaan, mutta nyt on oppinut "ammuu". Lammas oli pitkään lammas, mutta siitäkin tuli helpompi "bää" pikkuhiljaa...

"Pupu" Vilho oppi sanomaan oikein uulla pari viikkoa sitten kun se näki eläviä pupuja ensimmäistä kertaa kirpparilla. Ennen se oli "papa".

Muita sanoja, jotka tulee päivittäin: mato, puuro (puuvo), poro (povo), leipä (laepa), tätä, pastilli (pattara), tätä (tätä/tättärä - r on nyt pop niin se tulee joka väliin...), tissi (titti/tittara), kanava (kana - kun yrittää vaihtaa kaukosäätimellä kanavaa), kaukosäädin (kakkura), tippus, loppus, töis (kun iskä on töissä), lentää (entää), vettä (että), kirja (kiija), banaani, mummi (mummu), kana, ankka, kenkä, paprika ja päärynä ovat molemmat jotain prapra,  jne... Kun katson onko housussa kakka, niin Vilho sanoo "eiooo kakka" :) vaikka joskus onkin...

Tänään tuli vahingossa taas "uusi" kun Vilho näytti kirjasta tuttia ja sanoi "tutta". Varmaan siitä oppinut kun ollaan luettu kirjaa "Oskarin tutti" ja Vilho kokoajan haluu lukea Okkan kirjaa...

Vilholla ei ole kovin pitkä pinna. Pari kertaa jaksaa yrittää jotain palikkaa laittaa johonkin ja kun ei onnistu, niin heittää palikan päin seinää. Sama kun yritän leikkiä legoilla Vilhon kanssa niin se tykkää enemmän purkaa niitä rakennelmia tai kun mä yritän kerätä jotain leluja johonkin koriin niin sen mielestä on kaikista hauskinta tyhjentää heti kaikki lattialle ja huitoa niitä niin että ne lentävät pitkin huonetta...Tänään oltiin Oskin luona päivällä kun äiti oli Oskin hoitajana ja Vilho leikki legoilla vähän liian kovaäänisesti niin Oski pelästyi sitä ääntä kun legot kaatuivat kaikki kolinalla lattialle...Sitäkin muuten KOKOAJAN toistaa "OKKA OKKA..." Olen yrittänyt selittää, että masussa on vauva vähän niinku Okka tai Basti tai Peik, mutta Vilhon veli/sisko, niin Vilho katsoo suuuurin lautasmaisin silmin ja sanoo " ei oo Okka?" ja samalla kääntää päätä sivulta toiselle...

Eilen ukki oli hoitamassa Vilhoa kun menin mökkikylään. Kerroin Vilholle, että "Kalle-Moppe" tulee hoitamaan, niin Vilho hoki kokoajan taas "bää?" ja "kana?" ja katsoi mua lautasmaisin suurin silmin tarkoittaen, että menevätkö he navettaan. Sit kun ukki tuli niin Vilho halusi heti syliin ja alkoi heti näpelöimään niitä ukin kaulakoruja, joista se tykkää. Kun menin hyvästelemään Vilhon niin se vaan vilkutti mulle iloisesti ja sanoi "hei hei" tyyliin, että "joo joo mee jo" ja sit se jäi oikein halaamaan ukkia:). Vilho oli päässyt navetassa oikein lampaiden keskelle kun ne karkasi karsinasta, eikä yhtään pelännyt vaikka lampaat juoksi ihan ypärillä (aiemmin on pelästynyt vähän) ja kanojakin Vilho oli taputellut...Jossain vaiheessa Vilho alkaa aina hokea "mamma mamma" tai tuo ulkovaatteet ukille, niin sitten ukki tuo sen kotiin.

Vilho osaa kyllä olla oikea kiusankappalekin ja tekee usein JUST niin kuin ei sais tehdä. Kuten esim. kiipeilee pöydille ja heittelee KAIKKI mihin ylettyy lattialle, MITÄÄN ei saa olla pöydällä. Yksin ei viihdy sekunttiakaan leikkimässä, jollei tee just pahojaan, kuten tyhjennä jotain kaappia tai tutki roskista tms...Apua! Mitäköhän tulee sit kun tulee vauva ja useimmat lapset alkavat protestoida??

Mulla menee eniten hermot siihen kun se tyhjentää kaikki tavarat laatikoista ja sit mä saan niitä aina keräillä. Ja kun tää meidän talo on aika laaja, niin niitä saa aika laajalti keräillä... Se ei kyllä ole Vilhon vika vaan Jannen kun se ei saa niitä lapsilukkoja asennettua vaikka olen pyytänyt tuhat kertaa!!

Vilhon kaveri Roomeo tyhjentää kuulemma laatikoita ja kaappeja mutta vie aina tavarat takaisin paikoilleen, niin ehdotin Jannelle, että tehtäis niinkuin he ovat tehneet - joka ilta ennen nukkumaanmenoa kerätään kaikki lelut paikoilleen...Jospa se sitten oppis muutkin tavarat aina laittamaan takaisin? No ei olla vielä otettu käyttöön tota mutta täytyy ruveta, niin sitten mun ei tarvis ainakaan joka aamu aloittaa sillä keittiön lattian siivoomisella...Vilholla on pari laatikkoa keittiössä, joissa sen lelut pitäis olla, mutta sinne ilmaantuu aina kaikkea muutakin tavaraa, kuten ruokapurkkeja ja kaikkea mitä Vilho löytää kaapeista. Jääkaapissa se käy omalla luvalla ja vie sinne milloin mitäkin...

Pitääpä huomenna käydä ostamassa niitä lapsilukkoja lisää, jos ehdin kun on niin monta asiaa, jotka pitäis hankkia huomenna kun ajattelin mennä vähän asioille ja ostoksille YKSIN, kun en ole ollut piiitkään aikaan saanut omia hankintoja tehtyä. Kännykkä esim. pitäis ostaa uusi, ostan jonkun ihan perusperus kännykän, jota Vilho saa "lainata", kun se kuitenkin sen tekee. Kotikonttoriin kaikennäköistä paperisotkua helpottamaan ja sit vähän pankki- ja  firman asioilla pitää käydä ja ajattelin jotkut ihan halvat koti/jumppahousut löytää, kun nyt on yhet ainoat joita käytän. Takinkin osto on harkinnassa kun äitin talvitakki alkaa kiristää mahan kohdalta. Ehkä kirppikseltä katson, jos ehdin, muuten varmaan tarjoustalosta löytyis halpoja takkeja, mutta kun tuntuu tyhmältä ostaa uutta kun on enää pari kuukautta aikaa...

Ja pukeminen on niin rasittavaa. Se on ensinnäkin niin vaikeeta kun mulla normaalistikaan ei kädet yllä kunnolla Vilhon jalkoihin kun pitäis pukea ja nyt on vielä maha edessä, niin se matka sinne jalkoihin kun yrittää housuja/haalareita pukea on niin pitkä, että saa taistella, että saa jalat menemään housuihin. Sitten kun laitetaan hanskat - yritän aina ension laittaa peukut oikeeseen paikkaan, mutta sitten Vilho repäisee hanskat pois ja laitan kaikki sormet sinne yhteen...Vilhon kengät on vielä niin hankalat (kalliit Eccot!!!) kun ne on tarkoitettu jollekin laiheliinille, jolla ei ole paljon lihasta jalassa...Myyjältä kysyin silloin alkutalvesta kun ne ostettiin K-Kengästä, että mahtuvathan varmasti koko talven, niin se sanoi, että no ihan varmasti. Olin vielä epäileväinen kun tuntui, että ne olisi vähän vaikea saada päälle kun olivat niin kapeat säären/nilkan kohdalta, että eikö olisi paremmat semmoset vähän joustavammat, jotka sais helpommin päälle, eikä pukemiseen menisi ikuisuutta, niin hän puhui yli, että kyllä ne täytyy olla napakat ja hyvin tukevat kun ovat melkein ensikengät (kun Vilho ei ennen sitä suostunut kengillä kunnolla kävelemään). Kysyinpä vielä, että mahtuuhan niihin villasukat, niin hän sanoi, että kyllä mahtuu...No eipä ole kertaakaan mahtunut. Eli ollaan käytetty niitä "kaupunkikenkinä" ja kirpparilta 5€llä ostettuja Kuoma-saappaita piha-/ulkoilukenkinä. Olis pitänyt luottaa omaan vaistoon ja ottaa ne vähän leveämmät kengät. En kyllä raaski uuia kenkiä enää tänä talvena ostaa, vaan aion kamppailla noilla Eccoilla ja Kuomilla. Siitä tietty varmaan ihan hyvä ostos ensikengiksi että olivat tukevat, mutta ei niitten niin tukevat olis tarvinnu olla, että on vaikea saada päälle, että luulen, etä Vilholle olis riittänyt vähemmän tukevat kun on kerran pojan sääret itsessään aika tukevat.

Tänään olin itkun ja raivon partaalla kun tehtiin lähtöä kauppaan ja Okkan luokse ja Vilho ensin juoksi ympäriinsä, eikä meinannut millään pysyä mun sylissä kun yritin pukea. Monta kertaa rimpuili itsensä irti ja lähti juoksemaan...Lopulta on vaan pakko ottaa vähän kovemmat hanskat käteen ja puristaa kovemmin jalasta, ettei se karkaa uudestaan. Lopulta olin ihan hikinen kun piti omat ulkovaatteet pukea.

Kun lähdettiin Okkan luota, Vilho ei olisi halunut lähteä vaan alkoi itkeä ja rimpuilla kun yritin pukea. Sit ne hemmetin kengät ei millään tahtoneet mennä päälle. Ja autoonkin kantaminen on niin vaivalloista kun toisella kädellä yrittää pitää kaiteesta (Lauran jaJörkan portaat on aika jyrkät ja kapeat) ja toisella kantaa Vilhoa, joka ei meinaa pysyä sylissä sitten millään.

Oltiin pitkään Okkan luona, koska meillä oli piha lähtiessä niin jäässä, ettei meinattu päästä autoon. En olisi saanut Vilhoa ja ruokakasseja millään autosta itse, niin odotettiin kunnes Janne tuli töistä kotiin ja hiekoitti talon edustan...Viime viikolla kaaduin jo kerran siinä auton vieressä kun mulla oli Vilho sylissä ja pelästyin kovasti, että Vilhon pää olis osunu maahan, mut onneks ei osunu ja Vilho vaan nauroi kun äiti kaatui.

 Mulla teki eilen ihan kauheesti mieli jotain makeita herkkuja, muttei ollut mitään kotona, paitsi tuoremehua ja mansikkakeittoa, niin join sitten niitä ja söin jäitä... Tänään kävin kaupassa ja ostin sitten pussin Käckejä. Niitä en kyllä osta enää kun ihan huomaamatta meni koko pussi vaikka eivät muuten ole yhtä hyviä pussissa kuin patukkana. Enpä taida niitä enää ostaa, kun tuli vaan ällö olo. Ostin vielä pari Twixiä, joilla pitäis loppuviikko pärjätä;).  Janne pyysi eilen, etten ostaisi sille mitään herkkuja, tai että jos ostan niin laittaisin ne piiloon... No ostin Dumle suklaalevyn (vai mikä keksipatukka se onkaan?) ja kaksi kismettiä. Janne kysyi heti kun tulin kotiin, että "ostitko namia?" ja oli vähän pettynyt kun en ostanut enempää...

 Muutenkin on tehnyt mieli parina päivänä vähän rasvaisempaa ruokaa. Pari viikkoa olen ollut kevyellä linjalla ruoan suhteen, niin nyt taas on tehnyt 2-3 päivää mieli lihaa, eikä mitään kanaa tai kalkkunaa vaan nautaa tai possua:) perunalla ja kastikkeella ja lisukkeeksi tietty porkkanaa raasteena ja keitettynä. Tänään kun oli kotiin tullessa kaikilla niin nälkä ja mulla kiire töihin, niin laitettiin vaan ranskalaiset uuniin ja paistettiin pihvit ja kastike tehtiin. Ei ehditty perunoita keittämään. Vilhokin sai ekan kerran omat ranskalaiset. Ihan ilman suolaa kyllä ja uuniranskalaiset, ettei sentään frittejä. 

Kalkkuna ja kanakin on niin kallista kaupassa, jos ei ota niitä valmiiksi marinoituja, joissa on niin paljon p***aa, ettei niitä tee mieli syödä. Naudanliha on sen verran kallista, että ei sitä raaski ostaa, niin possua ollaan syöty, ihan perinteisiä filepihvejä, joita on nyt ollu aika edullisesti meidän kaupassa. Nam! Ja sitä jauhelihaa...mutta kun siihenkin kyllästyy... Onneks pakkasessa on vielä lampaanlihaa, josta aion joku päivä tehdä keittoa, mutta kun pelkään, että pilaan sen kun en ole koskaan tehnyt semmosta oikeeta lampaanlihakeittoa, jota äiti osaa niin hyvin tehdä...Pitäis varmaan viikonloppuna pyytää se demonstroimaan...Hirvenlihaa syötiin koko viime talvi, niin ei tarvinnut kaupan lihaa paljon ostaa. Hirven jauheliha kun on niin hyvää ja kun siihen on tottunut niin kaupan jauheliha ei maistu millekään ja tuntuu kauheen rasvaselta. Janne on joskus ostanut sitä ihan tavallista sika-nautajauhelihaa, niin mua oikein ällöttää se kun se on niin rasvasta, se haju mikä siitä lähtee paistaessa.... Niin nyt ostetaan vaan naudan paistijauhelihaa tai kevyttä jauhelihaa. Ihme kun ennen en ole tommosesta häiriintynyt, mutta kun siihen hirvenlihaan tottui, niin...Jossain laatikossa varmaan voi ihan hyvää olla tavallinen jauheliha ihan hyvää, ehkä?

Nyt tää kirjoitus taas lähtee lapasesta, kun yks asia johtaa toiseen eikä ikinä tuu loppua.

Loppuun laitan kevennyksen, ettei ihan marinaksi käy tämäkin:

Meidän sukuun on syntynyt tyttövauva, 3885g painava ja n. 51cm pitkä tytön tyllerö näki päivänvalon tänään ensimmäistä kertaa Oulussa, koska syntyi eilen illalla seitsemän aikaan. Hannu-serkku ja vaimo-Miia ovat onnelliset terveen tytön vanhemmat. Kotona Kuusamossa odottaa Vilma-sisko ja Digi ja Ossi hauvat uutta perheenjäsentä.

Seuraava vauvauutinen ei ole myöskään kaukana: Carolinella ja Markolla on huomenna laskettu aika...Saas nähdä meneekö paljon yli LA:n - toivottavasti ei. Lycka till Caroline! Kämpa på! Snart har ni h*n i famnen!