Ilouutinen ja Vilhon painajaiset

Paljon Onnea Sannalle ja koko perheelle, jolle syntyi poika eilen! Tico poju sai siis veljen!

Nyt odotellaan että Terhin masussa asusteleva peikkonen saisi tarpeekseen ja päästäisi meidät odotuksesta! Se voi tapahtua koska tahansa!

Vilhon painajaiset
Vilhon painajaiset/hammas on pitänyt mua hereillä viime öinä. Itsellä on ollut paljon hommia, että nukkumaanmeno on venynyt pahasti... Oma kirjanpito piti tehdä ja oy:n kaikki paperit ym kerätä ja laittaa valmiiksi kirjanpitäjälle + mökkikylässä viime viikonloppuna oli yks porukka juhlinut oikein olan takaa ja sehän näkyi joissakin mökeissä. Eivät olleet tilanneet siivousta, mutta kyllä niitä piti useampaa siivota jälkeenpäin. En viitsi lähettää laskua muista paitsi yhdestä, jossa on ihan paskasta ja se täytyy siivota ihan täysin, sillä ovat olleet monta kertaa aiemmin, eli ovat kummiskin hyviä asiakkaita. Ajattelin, että voisin pestä sen paskasen mökin ikkunat kun sinne ei kerran nyt tänä viikonloppuna tule ketään, sillä juhannuksen jälkeen ikkunan pesuun ei enää ole aikaa kun mökit ovat viikko vuokralla ja koko kesä buukattu, että vaihtopäivänä ei ehdi ylimääräistä tehdä. Niin eli Vilhon painajaisiin/hampaaseen...
Mun oma vika on että olen yötä myöten tehnyt kolmena yönä hommia, mökkikylässä ja viime yönä kotona...Kun Janne on päivisin omissa hommissa ja mä olen koko päivän kanniskellut ja leikkinyt Vilhon kanssa/vastaillut työpuheluihin ja tehnyt paperitöitä, niin kun Janne tulee kotiin 4-5 maissa niin olen ihan rätti, että kun siihen päälle vielä syön, niin eihän sitä enää jaksa mökkikylään mennä, joten olen ottanut pienet tirsat jos on uni maistunut ja vasta kahdeksan jälkeen Vilhon imetyksen jälkeen lähtenyt mökkikylään. Janne on saanut "nukuttaa" Vilhon... (on nukahtanut Jannen viereen kun katsoneet jalkapalloa).
Niin että kun siinä kolmen aikoihin olen sänkyyn mennyt niin Vilho on ollut heräämäisillään ja ekan heräämisen jälkeen on alkanut itkumaraton. Poika unissaan itkee, välillä huutaa suoraa kurkkua, eikä mikään auta. Lopulta kun saan tissin sen suuhun niin vähäks aikaa havahtuu, mutta taas jonkun ajan päästä alkaa unessa ryömimiset ja kitinä kunnes herä ja on kuin auringonpaiste. Eli monta tuntia en ole nukkunut, paitsi tänään nukuin pitkät päiväunet puolenpäivän aikaan Vilhon kans. No onneks kohta tää on vaan väliaikaista, ens viikolla on jo rauhallisempaa kunhan saan pari juttua vielä hoidettua.
Kysyin neuvolassa siitä unessa ryömimisestä ja itkusta niin sanoi, että tuollaiset painajaiset, joista ei vauva meinaa herätä, ovat tavallisia tuossa kehitysvaiheessa kuten myös unessa ryömiminen ja kiipeäminen. Varmaan hampaan tulokin vaikuttaa, mutta kuulemma nuo painajaiskohtaukset on tavallisia.
Muutenkin neuvolassa kyselin sitä kun Vilho ei vielä konttaa ja että se on jo 3kk "hinautunut" samalla tavalla eteenpäin, ilman että tekniikka olis hirveesti kehittynyt - kokoajan kyllä kiihtyvällä vauhdilla - mutta ei ryömi eikä konttaa, että pitäiskö olla huolissaan ja että mitä jos sen jalat ei toimi? Neuvolatäti sanoi, että jos kerran nousee pystyyn tukea vasten niin kyllä sen jalat sit toimii. Muutenkin oli pinsettiotteet ja muut hanskassa niin eiköhän se oo ihan normaali poika. Painoa oli tullut vähän lisää, nyt paino oli 11,4kg, ja pituus 75,1cm ja pää kasvoi vielä tasaisesti hitusen yläkäyrän yläpuolella. Muutenkin noi käyrät on ollu ihan tasaiset mikä on hyvä juttu. Tällä kertaa siis kyselin vähän enemmän tuolla neuvolassa, vaikka enpä kauheen huolissani Vilhosta kyllä ole. Se on niin energinen ja tyytyväinen, että eiköhän sillä ole asiat ihan hyvin. Neuvolatäti kysyi osaako Vilho jo vilkuttaa ja taputtaa - ei osaa, ei olla opetettukaan, tai ollaan aina vilkutettu kun lähdetään jonnekin, mutta Vilho ei ikinä keskity siihen vilkutukseen kun se katsoo ihmisiä aina suoraan silmiin ja nauraa (:-) eikä huomaa mitä ympärillä tapahtuu. No nyt sitten tuon neuvolakäynnin jälkeen ajattelin että pitääpä opettaa. Kun Janne oli lähdössä jonnekin ja mulla oli Vilho sylissä pidin Vilhon kättä ja sillä heilutin ja sitten heilutin itse ja Janne vilkutti kokoajan ja sanoi `hei hei´. No sit se vilkutti jo itse ja se oli niin hellyyttävän näköistä kun se nosti käden tuohon olkapään korkeudelle ja vauvamaisesti avasi ja sulki kättä ja hymyili tietysti niin maireasti. Sen jälkeen se on joissakin selkeissä lähtötilanteissa vilkutellut kun näyttää mallia. Taputtamista ei vielä olla opittu. Sitä on vaikea opettaa kun aina kun yrittää niin sillä on sormet koukussa, no nyt mulla on semmonen laulu mistä se tykkää, jonka avulla se on jo vähän suoristanut sormia, mutta se vaan huitoo niitä vielä:-) Ihmeellistä kuinka paljon se oppii kokoajan ja nyt jo ymmärtää. Se on ihmeellistä, että esim. koiran Vilho tuntee kuvasta vaikka on ihan erilainen kuin Roosa tai Nessu, joita Vilho on enemmän nähnyt ja kun sanoo "missä nenä?" niin se katsoo kauan kuvaa/tai pehmolelua ja sitten näyttää sormella sen nenää. Varsan kuvaa ihastutti Vilhoa tosi paljon ja sai aikaan kunnon kommentit.

Viime yönä kun olin tullut mökkikylästä (vein vain puutteet ja vähän järjestelin) jäi vähän "vaihde päälle" ja rupesin kotona järjestelemään paikkoja, kun tänä viikon aikana on kertynyt hirveesti rästejä kotona, kun en ole saanut mitään töiden lisäksi tehtyä ja sit on toi jalkapallo, joka estää kaikki kotityöt eräältä...ja muutenkin tavaraa on joka paikassa, hyvä jos sisälle pääsee kun rappunenkin oli täynnä turvaistuimia vaunuja kantokoppia työhanskoja saappaita lenkkareita...No Janne kiltisti ne järjesti muualle kun mulla meinas mennä hermot kun se ei "huomaa" tota tavaraa, joka lojuu joka puolella, mun mielestä sekin sais välillä löytää paikan tommosille isoille tavaroille, kun mä kerran saan järjestää sisällä kaikki tavarat. Esim se ihmetyttää, että miten voi joka ilta istua sohvalla TV:tä katsellen ilman että tulee mieleen järjestää sohvapöytä...? No en valita. Janne on päivät ulkotöissä niin ei sitä voi vaatia että jaksaa kotia hoitaa kun pitää autoja hoitaa ja veneitä ja mönkijää... Se ei ole helppoa järjestellä tavaroita 1800-luvulla rakennetussa talossa, jossa ei ole siivouskomeroa eikä kodinhoitohuonetta eikä paljon kaappitilaa vaatteille eikä liinavaatteille puhumattakaan kaikista lasiesineistä ja kannuista ja kipoista, jotka ovat melkein pelkästään koriste-esineitä, mutta kun ovat niin vanhoja ja niillä on tunnearvoa niin ei niitä voi poiskaan heittää). Tuntuu välillä raskaalta kun on näin iso talo hoidettavana ja kun pitää pyytää sata kertaa ennenkuin Janne saa järjestettyä aikaa vähän kotihommiin: "voisitko korjata työvaatteet pois tosta kylppärin ovesta, että me Vilhon kans mahdutaan ohi kun mennään peppua pesemään" -tyyliin. No talvityöhaalarit ym sen työvaatteet se lupas vielä tänä iltana järjestää (olen jo 2kk sitä pyytäny...no parempi myöhään kuin ei milloinkaan) kun olis ihan kiva jos siihen oveen sais Vilhon pyyhkeen roikkumaan ja olis tosi kiva jos se komero olis niin siististi järjestetty, että sinne mahtuis imuri, ettei sen tarvi olla milloin missäkin huoneessa. Ostin Ikeasta semmosen telineen mihin saa imurin seinään. Jos se vähän ediståis tätä asiaa...kunhan sais sen seinälle ensin:)