Vilho on innostunut tanssimaan oikein olan takaa. Se ei enää hytky paikallaan vaan se ottaa tanssiaskelia - kipittää nopeasti paikallaan ja sit ottaa pari kävelyaskelta ja taas kipittää nopeasti "rytmin mukana" ja sitten taas kävelee ympyrässä pää kenossa...Tänään äiti toi sille kivat tennarit kirpparilta ja Vilho innostui niitten kanssa kovasti tanssimaan kun niistä tuli niin mukava kopse kun kipitti lattialla.

Huolestuttaa vähäsen kun Vilho on niin kiintynyt tuohon Hille-mummiin. Se ei sais lähteä mihinkään, alkaa heti iso itku...Pitkään menee vielä ikkunaan katsomaan että onko se vielä siellä. Ei se Jannen ja mun kans läheskään niin itke!? Ja kun se on meillä niin se ei sais tehdä muuta kuin pitää Vilholle kokoajan seuraa. Kokoajan pitää lukea kirjoja ja jos näyttää siltä että olisi lähdössä, niin johan alkaa mielenosoitus...

Kova laulamaan myös on. Osaa jo laulaa muskarilaulusta "aallot aallot" ja laulaa sitä tai muuten vaan "lalla lalla laa" kun tulee musiikkia tai kun sitä muuten laulattaa. Olen vähän huono tuon muskarin kanssa, kun en muista ikinä laulaa siellä tunnilla, seuraan vaan Vilhoa ja vahdin ettei se repisi alas hyllyiltä soittimia tai stereota tai pahoinpitelisi vauvoja. Saatiin sanatkin niihin lauluihin, mutta ne katosivat jonnekin. No tuon yhden "aallot aallot" laulun muistan, koska se on niin simppeli (ovat ne kaikki muutkin, mutta kun en vaan muista keskittyä siellä siihen laulamiseen...). Vilho ei kyllä ymmärrä, että ollaan siellä nimenomaan sen laulamisen takia, kun meillä kotonakin on aina musiikkia ja aina lauletaan ja tanssitaan. En edes jaksa enää pitää sitä sylissä kun tanssitaan siellä muskarissa kun painaa jo niin paljon ja kun on niin iso vonkale, että minun käteni eivät kunnolla saa otetta siitä, joten aina samassa asennossa nostan kun pitää nostaa. Siksi varmaan selkäkin on kipeä, kun niin yksipuolisesti joutuu nostamaan aina. Eli se muskari ei ole meille mikää musiikkikoulu van enemmänkin leikkikoulu, ja pääasiahan on, että Vilho viihtyy ja saa nähdä vähän muitakin "vauvoja".

No eipä muuta tällä kertaa.