Eli äitiysneuvola käynti:

• hemppa vähän laskenut kuten arvasin, mutta ihan hyvä vielä (122). Jää ja lumi maistuu tooosi hyvältä.
• verenpaine sama kuin viimeksi ihan hyvä 120/75
• pissa puhdas
• neuvolatäti silti mietti pitäisikö mut laittaa sokerirasitustestiin kun Vilho oli syntyessään aika iso... Selvitin, että Vilho oli just saman kokoinen kuin muut suvun pojat ollu syntyessään ja että syön aika terveellisesti enkä esim juo mehua tai muuten karkkeja tms muuta kuin silloin tällöin herkuttellen. >>>>>>Nyt joulun jälkeen ollu vähän vajausta herkuttelussa kun oli vatsa jouluna sekaisin, joten olen kyllä ottanut siinä kiinni:( Eli olen herkutellut vähän enemmän kuin normaalisti, mutta ei mun mielestä silti hirveesti, kun kyse on yhdestä 120g tumma suklaa levystä 3ssa päivässä (joo Pandan tumma maistuu taas silloin tällöin...) ja parista joulutähdestä ja muuten ruoasta ja siitä tuoremehusta, jonka lasken herkutteluksi, kun yleensä juon ruokajuomana vettä, niin nyt olen juonut parissa päivässä pari purkkia Brazilia...Eli ei kai se maailmaa kaada...? Vai mitä?<<<<<<<<<<<<<<<<<<
  
• paino noussu 500g/kk - olen siihen tosi tyytyväinen, ettei ole kilo kuukaudessa (väh.) niinkuin Vilhon kans...
• sydänäänet voimakkaat ja liikkeet ++
• neukkutäti arveli, että vauva istuu mahassa perätilassa, koska joku pään tuntuinen oli mun kylkiluissa kiinni ja alhaalla missä "toinen pää" oli niin siellä ei kuulunu yhtä kovaa sydänäänet, joten siellä oli peppu kaiken järjen mukaan. >>Kiva kun täti vähän enemmän selvitteli miten se siellä makoilee kun Vilhon kans neukkutäti ei tehnyt minkäännäköisiä arvailuja koosta eikä asennosta kuin vasta ihan viimeisillä käynneillä, jolloin ihan selkeesti oli pää alas päin. Mun puolesta sais pysyäkin perätilassa niin ei tarvis miettiä synnytystapaa yhtään ku sit kyllä mentäis suoraan leikkauspöydälle, mikä sopis mulle...<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
  
• kokoarvionkin hän teki varovaisen, eli arvioi, että vauva ei ole hirmu iso (ei pienikään), mutta suuri sf-mitta johtuu siitä, että lapsivettä on aika runsaasti, eikä siitä, että siellä on valtava vauva;)
• kysyi olenko miettinyt synnytystä. No juu olenhan mä vähän...Sanoin, että jos (ja kun) todetaan, että lapsi on lähemmäs 4 kiloinen, niin aion vaatia keisarinleikkauksen. Hän lupasi laittaa minulle seuraavalla kerralla lähetteen synnytystapa-arvioon, eli useamman viikon etuajassa kuin mitä yleensä laitetaan, mutta hän ei voinut luvata, että ne Tyksissä siltikään ottaa mut vastaan ennen sitä 37 viikkoa, jolloin ne yleensä tekee sen arvion. 
• niin sf-mitta oli 28cm, eli reilusti käyrän yläpuolella vieläkin, vaikka luulin, ettei se maha nyt ole kuukauteen niin hirveesti kasvanut, mutta kyllä joululomien jälkeen, mitä olen ihmisiä nähnyt niin kaikki on kyllä kommentoineet mun vatsaa, että on tosi paljon kasvanut...>>>>>>Harmi vaan, että kun mulla on takki päällä, semmonen sport-mallinen lyhyt (ainoa joka enää mahtuu) niin se näyttää siltä kuin olisin vaan lihonnut runsaasti vatsanseudulta. Pitäis varmaan käydä äitin vaatekomerolla taas... Sit vielä semmonen harmi, että, maha on niin iso, että isoimmatkin raskaushousut olis vatsan kohdalta sopivat (tai kiristävät jo), mutta kun mulla on niin kapea lantio, niin ne valuvat alas ja saa kokoajan nostaa housuja, ettei näytä siltä että olis kakat housussa...Vyö ei auta, koska se on niin matalalla, että valuu silti ja jos laittaa liian kireelle niin sit painaa vatsaa. Pitkä takki auttais tässä, ettei haittais, vaik vähän housut valuu.<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

Kun olin neuvolassa Miia katsoi Vilhon perään. Ja sai kuulemma tosiaan juosta sen perässä kun se meni ovelta ovelle siellä neuvolassa ja yritti sisään ja sanoi "hei hei, hei hei". Traktoria ja mopoakin yritti ajaa ja flirttaili ainakin yhden tytön kanssa kun tulin ulos huoneesta...Eli tosi hauskaa oli sielläkin.
Sitten käytiin kahvilla ja sen jälkeen menimme muskariin ekan kerran joululoman jälkeen. Vilho oli kyllä niin innoissaan ja kävi ylikierroksilla koko vajaan tunnin ajan, että sain ihan kivasti liikuntaa. Toivottavasti seuraavan kerran on vähän rauhallisempi...

Yksi ei niin mukava vaiva, joka on palannut rautalääkityksen ansiosta on p***pukamat :( Mulla ei ollu niitä viime raskauden aikana, vasta synnytyksessä niitä tuli pari ja vaivasivat pitkään ja nyt taas ovat tulleet...Vointi muuten hyvä paitsi kurkku kipeä öisin ja tukkoisuutta nenässä ja pientä flunssaa yhä. Päivällä olo hyvä kuitenkin. Vaasin tänän aamulla mulle ja Vilholle lääkärin arvauskeskuksesta varmuuden vuoks, kun jos silti olis joku influenssa kun sitä yskää ja kurkkukipua on kestänyt niin pitkään ja sit tulis joku kamala jälkitauti tms...Pyysin, että mut tarkistettais samassa Vilhon kans, mut ei kuulemma ole sallittua, joten jouduin ottamaan oman ajan (ihan Vilhon jälkeen mut kummiski typerää, ettei voi tarkastaa samas...). Vilho oli vauhdissa odotushuoneessa ja juoksi ympäri terveyskeskusta ja meni ihmisten luo ja vei niille leluja ja hymyili leveästi, sit kun mä juoksin perään niin se juoksi pakoon pitkin käytäviä. Kakatkin tuli siinä ja ne vaihdettiin...Se kutsui taas jotain setiä "faffaks", sit sanoin, että se ei ole faffa, niin se sanoi "tetä" ja naisille se sanoi "tättä":) No Vilholla oli tosi hauskaa. Sitten vihdoin lääkäri kutsui Vilhon huoneeseen ja Vilho olikin just oven takana ja hymyili lääkärille leveästi ja yritti taas juosta karkuun. Pidin väkisin rimpuilevaa Vilhoa sylissä, mutta kun lääkäri otti stetoskoopi esille, niin se olikiin hauskaa kun se kutitteli vatsaa sillä ja Vilho nauroi kovasti. Lääkäri sai siinä samassa kun Vilho nauroi katsottua kurkunkin ja se näytti oikein hyvältä. Keuhkot ja sydän kuulostivat hyviltä myös ja sitten katsottiin korvat. Se oli kans hauskaa (??!!) ja Vilho nauroi vaan. Onneks, sillä pelkäsin, että miten saan sen pidettyä sylissä liikkumatta kun se katsoo korviin, mutta se menikin tosi hyvin eikä niissä ollut yhtikäs mitään vikaa. Yskä, johtuu tod. näk. siitä kurkunpääntulehduksesta, jolle ei tarvitse tehdä mitään kun se ei sen kummemmin vaivaa. Vilho sai kyllä ventoline-reseptin yskää varten, eli jos paha yskä niin sitä voi käyttää. Sivuvaikutuksena voi tulla vähän sydämentykytyksiä kuulemma...
Sitten pyysin, jos se katsoo mun kurkkua samalla, niin se vilkaisi ja sanoi, että nielurisat (?) on ihan piilossa, että niissä ei ole ainakaan mitään. Pientä rakkulaa ja punaisuutta oli, joka johtuu viruksesta, eli siitä kurkkukipu johtuu. Lääkkeeksi ei tarvitse muuta kuin panadolia. Eli terveitä ollaan periaatteessa, kuten arvelin, tavallinen kotihoito riittää kummallekin.
Sit kun oltiin jo Vilho puettu, niin se sama lääkäri tuli ulos huoneesta ja kutsui mun nimen...Sanoin, että sä tarkistit mut jo...Eli turhaan mulle varattiin oma aika. Nyt joudun maksamaan siitä että se sekunnin katsoi mun kurkkua!!?? Typerää!!! Vaikka aikaa varatessa pyysin, että eikö meidät vois tarkistaa samalla ajalla...Mut ei kun ei.

Sitten käytiin kaupassa, missä Vilho hoki kokoajan "tätä, tätä tätä!". Autoon se jo nukahti...
Oli kyllä menoa täynnä tämä päivä ja Vilholla oli ainakin tosi hauskaa. Sai kävellä kaupungilla itse, leikkiä Miian kanssa neuvolassa ja juosta ympäriinsä terveyskeskuksessa ja muskarissa...Minussa se juokseminen tuntuu nyt. Kun nousen niin en meinaa saada itseäni suoraksi. Tätä ei auta se, että heräsin  puoli kahdeksalta ja heti aamusta asti oon touhunut. No uni varmaan maistuu tänä yönä.

No nyt Vilho sanoo "pois"! Vähän sekasotkuinen kirjoitus taas vaihteeks mut yritin nopeesti kirjoittaa...